Lokakuun alusta maaliskuun loppuun tulin neuloneeksi pääasiassa hihallisia asioita. Pääsyy tähän on Tour de Sweater -haasteessa, johon tietenkin lähdin mukaan, vaikken aikonutkaan joka kuukauden omaa haastetta suorittaa. Niin vain kävi, että lopulta neuloin myös helmiä yhteen pieneen boleroon ja sain kaikki kuusi haastetta vietyä läpi. Lopputuloksena talossa on nyt viisitoista uutta neuletta: 12 pientä ja kolme vähän isompaa. Osan näistä esittelinkin jo tammikuun lopussa, mutta tässä vielä katsaus tuoreempiin tuotoksiin.
Pienistä neuleista kaksi on paitoja. Ensimmäinen on tehty Tin Can Knitsin Flax Light -ohjeella Filcolanan Arwetasta sekä Lang Yarnsin Jawoll Magic Degradésta raidoittamalla. Toiseen käytin Dropsin Cotton Merinoa ja paksummalle langalle kirjoitettua versiota samasta ohjeesta.
Neuloin myös kaksi pientä bolerotyyppistä neuletta, joista alemman kaulukseen lisäsin muutamia helmiä. Ensimmäinen versio on tehty pienimmälle koolla Baerenwollen merinosukkalangasta, toinen puolivuotiaan koolla Dropsin Baby Merinosta. Ohje on niin mainio, että näitä voisi tehdä lisää vaikka joka koossa!
Pikkuruisia takkeja valmistui kolme lisää. Harvest on neulottu De Rerum Naturan Gilliattista värissä Bois de rose ja koon pitäisi olla puolivuotiaasta ylöspäin. Kaksi muuta takkia ovatkin sitten niin pieniä, että sopivat toivottavasti vastasyntyneelle hetken aikaa. Newborn Vertebraen neuloin Skein Queenin Crush -langasta värissä Summer Houses ja Puerperium Cardiganin kolmesta jämästä Dropsin Cotton Merinoa. Napeiksi keräilin joitain sekalaisia vaaleasävyisiä yksilöitä nappipurkista, joten lopputulos todellakin näyttää jämätyöltä. Näiden molempien ohjeet ovat Kelly van Niekerkin käsialaa.
Mekkoja tai tunikoita valmistui kaksi. Little Sister's Dress on tehty Dropsin Baby Merinon sävystä 39 pienimmässä koossa mutta pidemmällä helmalla, koska halusin käyttää molemmat ostamani kerät loppuun. Lil' Rosebud seamless dress puolestaan on jälleen tuota sinapinkeltaista Cotton Merinoa, joka vihdoin on käytetty viimeistä senttiä myöten loppuun jemmoistani. Koko on ohjeen pienin, mutta neuloin laiskuuttani hieman liian isoilla puikoilla, joten tämä mahtuu varmasti ainakin tunikamittaisena melko pitkään. Vähän yritin korjailla löysiä reunoja virkkaamalla kiinteitä silmukoita - saa nähdä auttaako yhtään käytännössä.
Itselleni neuloin Joji Locatellin ihanan Trevor-tunikan Holst Garnin Supersoftista väreissä Dark apple ja Ember. Kuva on räpsäisty marraskuun pimeydessä, joten värit eivät toistu lainkaan oikein, vaan ovat todellisuudessa paljon kirkkaammat. Puikot olivat kokoa 3,25 ja 2,5 mm ja projektisivulle tarkempine tietoineen pääsee tästä.
Joulun aikoihin tartuin ANKESTRiCKin uuteen takkiohjeeseen ja aloitin Girlfriendscardigan Anken tummanharmaasta Dropsin Florasta ja farkunsinisestä Brushed Alpaca Silkistä. Lankayhdistelmäni oli ohjeenmukaista paksumpi, joten säädin hieman silmukka- ja kerrosmääriä, mikä oli tässä ohjeessa todella helppoa. Suosittelen, tästä tuli ihanan rento ja lämmin takki (ensi talveksi).
Pikaisena päähänpistona hankin maaliskuun projektiin langat, jotka muuttivat muotoaan kolmanneksi driftwood-versiokseni vähän yli viikossa. Haasteena oli neuloa joku omien Ravelry-suosikkien viimeiseltä sivulta löytyvä ohje, joten tartuin jälleen tuttuun ja turvalliseen. Tästä tuli aivan ihana, väritkin onnistuivat ihan nappiin! Odotan nyt sitten kesää ja syksyä, että mahdun tähän mahani kanssa. Vähän säädin koon ja esimerkiksi nappilistan mitoituksen kanssa - tarkemmat tiedot löytyvät projektisivulta.
Näyttää siltä, että lapsosen kanssa pysytään lämpiminä ensi syksynä ja talvena. Jostain kumman syystä se miehelle lokakuussa aloitettu villapaita on edelleen pahasti kesken, itselle haasteen aikana aloitetuista neuleista kesken jäi yksi, mutta kaikki vauvaneuleet valmistuivat ihan käden käänteessä.
