Puikkotesti

Aiemmin tänä vuonna postilaatikkoon tupsahti yllättäen pieni paketti Prymiltä. Sain testattavaksi setin uudehkoja Ergonomics-sukkapuikkoja sekä kerän raidoittuvaa Regian sukkalankaa. Pitihän niitä sitten testata, vaikka olenkin jo vuosia neulonut kaikki sukat pyöröillä eikä tuo langan raidoittumistapakaan ole kaikkein mieluisimpia. Saisipahan mies yhdet sukat lisää.

Kuva kertonee, miten puikot käsissäni käyttäytyivät. Neulon yleensä aika löysää, mutta näiden puikkojen koko oli sen verran isompi kuin minkä yleensä valitsisin tälle langalle, että ilmeisesti kiristelin neuloessa jonkin verran ja onnistuin vääntämään puikot mutkalle. Myös tuo keskiosan väri levisi melko pahasti. Pisarakärjestä ei ole pahaa sanottavaa, mutta muuten itse neulominen oli todella kummallista ja vaati totuttelua, koska kulmikkuuden lisäksi nämä puikot joustavat ihan reippaasti. En pidä bambupuikoistakaan juuri tuon jouston takia, joten en usko neulovani näillä enää uudelleen. Varmasti ovat hyvät jollekin toiselle, mutta eivät mun juttu! Kyllä näillä kuitenkin ihan kivat perussukat neuloi. Jotain todella mystistä onnea oli matkassa tuossa kantapään kerrosmäärässä, koska raidoitus jatkui sen jälkeen täydellisesti ilman langan pätkimistä. Loppu lanka täytynee yhdistää yksiväriseen, niin saan vielä lisää perussukkia varastoon.

Malli: perussukat ylhäältä alas, ranskalainen kantapää
Lanka: Regia 6-fädig Irland Color, väri 5859
Puikot: Prym Ergonomics -sukkapuikot, koko 3,0 mm
Ravelryssä: Irland

Puikkoasiaa

Olen ollut vannoutunut KnitPron pyörömallisten koivupuikkojen käyttäjä pian nelisen vuotta. Tuossa loppuvuodesta meni hermot, kun polkaisin jälleen kerran eniten käyttämieni 2-millisten pyöröpuikkojen pään poikki sukkaa jalkaan sovittaessa. Neulomalla olen saanut kyseisen paksuisen puikon poikki muistaakseni vain kerran, koska neulon aika löysästi, mutta noita muita vahinkoja on sattunut useamminkin. Sattumoisin samoihin aikoihin lueskelin jostain ravelry-ryhmästä puikkokeskustelua ja esiin tulivat KnitPro Zing -puikot. Ihan kokeeksi tilasin neljä pienintä kokoa pyöröpuikkoja tarjouksesta, joka näyttää olevan voimassa vieläkin. Ja voi että onkin hyvät ja nätit puikot! Sopivat tällaiselle nikkeliallergiselle, ovat kestävät ja sopivan liukkaat. Kärjet eivät ole liian terävät ja hauskana yksityiskohtana puikot on värikoodattu koon mukaan. Ainoa miinus on, että nämä ovat käsiin kylmemmät kuin puiset ja pienimmässä koossa oli pieni pykälä kaapelin ja puikon välillä (vähän hiomista, niin ongelma ratkesi). Nyt uskallan reippaammin sovittaa sukkaa jalkaan, vaikka puikot ovat siinä vielä kiinni.

Mitä tänään mielessä: lempparilista

• Veera Välimäen neuleohjeet. Still Light -tunikan tein syksyllä alpakkaisena versiona, haaveissa olis toinen ehkä merinosta. Eilen hyppäsi puikoille Golden Wheat -villatakki, josta tykkään jo nyt. Huivejakin löytyy to do -listalta useampia...

• Cookie A:n sukkamallit. Aloin syksyllä (vai olikohan jo talvi?) neuloa läpi Sukkia. Rakkaudella -kirjaa, ja kuusi paria sukkia on jo valmistunut: 

• Wollmeisen, Malabrigon ja Noron langat.

• Ohuet sukkalangat, ohuet puikot. (Käsiala tuntuu löystyvän koko ajan.)

• Puiset puikot.

• Pyöröpuikkojen käyttö kaikessa mahdollisessa.

• Villatakit.

• Raidat. Värit. Uudet värit. 

• Raitasukat. Jämälankasukat. 

Säilytysjärjestelmä

Viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja ommeltua säilytyspussin KnitPro-osasille ja muille pienille tarvikkeille. Kaivoin vaatehuoneesta mummolta peräisin olevaa retrokangasta, virittelin mukaan hieman leveää kuminauhaa, leikkelin tueksi yhden vanhan kansion, ja valmista tuli:

Melko tyytyväinen olen, vaikka ompelujälki ei kovin siistiä olekaan. Nyt on puikot hyvässä jemmassa ja tilaa on uusillekin vaihtopäille.

Eräänlaista välineurheilua

Kävin tänään lankakaupassa ostamatta metriäkään lankaa. Lähes ennenkuulumatonta! Pysyin siis päämäärässäni investoida pelkästään uusiin puikkokokoihin. Olen jo vuosia käyttänyt pääasiassa puisia puikkoja ja koukkuja, lähinnä käyttömukavuuden vuoksi. Vuosi sitten todettu nikkeliallergia antoi lopullisen sysäyksen luopua kaikista metallisista työvälineistä - ja pitkään vaivannut, mystinen käsi-ihottuma sai ainakin osaselityksen. Nykyisin käytän lähinnä KnitPro Symfonie -pyöröpuikkoja, sekä kiinteitä että irtopäisiä. Puikot ovat kevyitä käyttää, lanka luistaa hyvin puikoilla ja ne tuntuvat kestäviltä. Saman sarjan sukkapuikkojakin löytyy kokoelmastani, mutta minulle on käynyt kuten monelle muullekin: pyöröpuikot ja magic loop -tekniikka ovat korvanneet sukkapuikot lähes kaikissa projekteissa. Sukkapuikot tuntuvat nyt kamalan kömpelöiltä! Olen myös onnistunut katkomaan ohuita sukkapuikkoja jättämällä niitä pyörimään vääriin paikkoihin tai kutomalla liian tiukkaa.

Tänään tein uuden aluevaltauksen puikko-osastolla ja ostin kahdet Cubics-vaihtopäät kokeiltaviksi. Vaikuttavat oikein mukavilta käytössä eikä käsialakaan muuttunut, vaikka puikot ovatkin kulmikkaat eivätkä pyöreät. En tiedä, onko näistä mitään varsinaista hyötyä, mutta pientä vaihtelua ainakin. Nyt pitäisi ryhdistäytyä ja ommella jonkinlainen säilytysjärjestelmä irtonaisina laatikon pohjalla pyörivälle kaapeleiden ja vaihtopäiden sekamelskalle...

(Pieni) osa puikkokokoelmasta: