Missonin tapaan

Reippaasti yli kaksi metriä kahdentoista silmukan mallikerran toistoa - saattaa kuulostaa tylsältä, paitsi jos yhtälöön lisätään kaksi kaunista Noro-kerää.

Ai että! Tämä oli juuri niin mukavan rentouttavaa neulottavaa ja ihanaa väriterapiaa kuin Heidi kirjoitti omasta siksak-huivistaan. Tähän omaani valikoituivat sen verran rauhalliset värit, että välillä ne melkein sulautuivat toisiinsa, mutta alkoivat sitten taas uudestaan raidoittua. En yleensä välitä violetin sävyistä, mutta tässä nekin yllättäen toimivat. Voisi melkein tehdä toisenkin huivin samalla ohjeella, mutta vähän railakkaammalla väriyhdistelmällä, koska tästä tuli ihan mielettömän kiva! Jopa aika keväinen, vaikken kevätihminen olekaan.

Ohje: ZickZack Scarf (ilmainen)

Lanka: Noro Taiyo Sock, värit 30 ja 37. Tein 72 silmukalla niin pitkästi kuin kahdesta 100 gramman kerästä riitti.

Puikot: 3,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: ZickZack

Paluu perusasioihin

Mikäs sen mukavampaa kuin kutoa pienenä välipalana vanhat kunnon liukuraitasukat! Syytän ja kiitän inspiraatiosta Nastin Raitasukkakavalkadia.

Näissä sukissa on itse asiassa täysin sama väriyhdistelmä kuin viime juhannuksena tehdyissä, jätin vain Fabelin tällä kertaa kokonaan pois.

Nam!

Malli: oma perussukka ylhäältä alas, jalkaterässä 70 silmukkaa

Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball, värit Gebrannte Mandeln ja Schokocreme

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Liukuraitahimo

Kaurapuuro kaikilla mausteilla

Joskus yksinkertaisilta vaikuttavista projekteista saa tehtyä itselleen yllättävän vaikeita. Kuten nyt tämmöisistä melko tavallisista lapasista. Joutuu purkamaan, neulomaan uudelleen, purkamaan toistamiseen, neulomaan taas ja sittenkin vielä empimään, tuliko hyvä. Pidetään mietintätauko ja palataan myöhemmin asiaan. Kun on periaatteessa valmista, päätetäänkin vielä vähän purkaa ja säätää. Parin illan hommaan menee lopulta yli kolme kuukautta ja kotikin on ehtinyt siinä välissä vaihtua. Toivoa sopii, että vielä tänä talvena tulee tarvetta lämpöisille lapasille.

Törmäsin jossain surffaillessani kivoihin raitalapasiin, joista lähti liikkeelle ajatus tuplapaksuisista kädenlämmittimistä. Sopivat värit ja langat olivat jo esillä toisen lammaspaidan jäljiltä. Jostain (mutta mistä?) katselin ideoita sisälapasten tekoon, mutta loppujen lopuksi tein ne kyllä ihan omasta päästäni. Periaatteessa ne ovat ihan samanlaiset kuin raitapuoli, mutta silmukoita ja kerroksia on muutama vähemmän. Ja taas säästyttiin lankojen päättelyltä, kun langanpäät saivat jäädä ihan reilusti antamaan vähän lisälämpöä lapaskerrosten väliin.

Lapasten ranneosuudesta tuli sen verran lyhyt ja löysä, että poimin harmaan alareunasta vielä lopuksi silmukat ja neuloin joustinta sen verran, mihin harmaa lanka riitti. Olisi riittänyt vielä hieman pidempään, mutta en jaksanut enää purkaa päättelyreunaa ja jatkaa, koska lankaa oli kuitenkin jäljellä vain pari grammaa. Ihan hyvät näistä lopulta tuli, mitä nyt edelleenkin pohdin, pitäisikö peukaloa jatkaa vielä muutaman kerroksen verran.

Lanka: raitalapasissa Holst Garn Supersoft 100% uld, pohjavärinä Oatmeal ja raidoissa Rapunzel, Goldcrest, Cinnamon sekä Tobacco; sisälapasissa Drops Alpaca, väri 517

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Tuplat

Hihatus

Tuossa tammikuun lopussa iski pakottava tarve kutoa hihat, kun näin Tuin tekemät lämmittimet. Sattui nimittäin olemaan niin, että näiden ohjekin oli jo valmiiksi jemmassa, mutta päässyt unohtumaan; samasta ohjekombosta tein kesällä ensimmäisen kirjoneulepiponi. Jämäpurkeista kaivelin sopivia keriä esiin ja mallailin sopivaan järjestykseen. Langat ovat eripaksuisia, mutta tässä mallissa se ei haittaa lainkaan. Jämiä kului lopulta tosi vähän, joten tällaiset saa aikaan hyvin pienistäkin lankapalleroista. Näistä langoista olen aiemmin tehnyt mm. huivin ja villapaidan. Beigeä lankaa on puolestaan käytetty ainakin kolmeen eri projektiin eikä se loppunut vieläkään, kuten eivät nuo kaksi muutakaan.

Tein hihat ohjeen mukaan isommalla silmukkamäärällä, mutta silmukoiden luomisen ja päättelyn tein ihan tavalliseen tapaan löysästi. Muutenhan nämä ovat ihan yksinkertaiset putkilot, mutta värien vaihdos tapahtuu hauskasti aaltoillen, mikä saa aikaan myös tuommoisen ruttaantumisefektin. Veikkaan, että näille tulee vielä paljon käyttöä tässä talven mittaan, kun totuttelen omakotitalon lämpötilaan.

Ohje: Green Memories / La Maison Rililie

Lanka: beige Wollmeise Pure ( WD Palomino), sinapinkeltainen Punta Yarns Merino Lace kaksinkertaisena ja vihreä Wollmeise Lace (Pistazie)

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Hihat

Uuden kodin rappusilla

Puuh! Muuttotohinoista on suurin piirtein selvitty ja sen kunniaksi keikistelin äsken portailla uusissa sukissani, jotka jäivät tammikuun viimeiseksi valmistuneeksi projektiksi. Näistä piti tulla ensin jotain ihan muuta, mutta sitten tulikin raitasukat peruskaavalla. Värivalintakin oli pieni vahinko ja muistuttaa valmiissa sukissa eräästä tutusta tuubista.

Malli: perussukka ylhäältä alas, 68 silmukkaa

Lanka: Wollmeise Twin, värit Vamp (WD) ja Olio Vergine

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Turun sinappia