Arvontalaulu raikaa ja niin poispäin

Olympialaiset on taisteltu läpi, arvonta on suoritettu ja lahjomaton satunnaislukugeneraattori arpoi voittajaksi nimimerkin hupsis. Mustaraitaiset sukat saivat enemmän ääniä, mutta voittaja halusi valkoraitaiset, joten sellaiset hän on saava. Onnittelut, ja kiitos muillekin osallistujille! Otathan yhteyttä vaikkapa tuolla alareunassa olevalla yhteydenottolomakkeella, niin pääsen sukkia tekemään. Kokotietoja siis kaivataan.

Nousee päivä, laskee päivä

Tilanne saattaa olla tuttu muillekin hulluille huivintekijöille: pyöröpuikko on vähän turhan lyhyt, silmukat ovat siinä yhdessä kasassa ja huivin kokoa on vaikea arvioida. Näyttää vieläkin liian pieneltä, vaikka lankametrejä on käytetty jo 700 ja huivi on ollut tekeillä yli puoli vuotta. Niin, värimaailmakin sen ehkä kertoo, että tästä tosiaan piti tulla SYYShuivi. Ei niinkään auringonnousun kuin -laskun värejä.

Ja se koko. Tästähän tuli loppujen lopuksi aika valtava. Ei sillä, että valittaisin, koska isot, kevyet huivit ovat parhaita.

Olen tehnyt tällä samalla mallilla yhden huivin aiemminkin ja ihastuin niin, että halusin toisen. Ehkä jossain vaiheessa kolmannenkin.

Tämän version tein ohjetta ohuemmalla langalla, mutta samalla puikkokoolla. Tarkoitus oli saada raidoista läpikuultavia ja se onnistui kivasti. Muutenkin tein vähän omia sovelluksia: alku ja reunus on tehty samalla värillä ja reunus on kapeampi kuin ohjeessa. Raitoja taisi tulla 25 ja huiville painoa 90 grammaa. Aivan ihana huivi!

Ohje: Daybreak / Stephen West

Lanka: Malabrigo Lace (hieman toista vyyhtiä väriä Sunset) ja Schoppel-Wolle Lace Ball (36 grammaa väriä Gebrannte Mandeln)

Puikot: 3,5 mm bambupyöröt

Ravelryssä: Nousut ja laskut

Linnunradan laidalla

Joulun alla tuli tarve pienelle ja helpolle matkakäsityölle, jonka tekisin sitten kotona valmiiksi. Niin teinkin, tosin vasta pari kuukautta myöhemmin.

Valitsin pitkäksi venyneestä jonosta yhden suosikkihuivisuunnittelijani ohjeen ja langaksi yksinäisen merinovyyhdin. Taas ruskeaa.

Jostain syystä en meinannut oppia huivin yksinkertaista pitsikaaviota millään ulkoa ennen viimeisiä kerroksia, joten purkamista tuli jonkin verran. Varsinkin, kun tekemisessä oli välillä pitkiä taukoja ja osa siitä tapahtui hämärässä bussissa tai mummon kanssa rupatellessa.

Lopputulos on kuitenkin tuon pienen vaivan arvoinen. Huivi on malliltaan yksinkertainen, mutta kaunis. Ja kevyt kuin mikä.

Ohje: Magrathea / Martina Behm

Lanka: Malabrigo Sock, väri Cordovan

Puikot: 3,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Magrathea

Vielä kerran: sukkia. rakkaudella.

Yleisön pyynnöstä (ja koska kollaaseja on kiva tehdä) palaan vielä kerran asiaan. Tässä siis kaikki projektin sukat yhdessä.

Ja ehkä se yhteenvetokin on täällä paremmassa paikassa:

• tylsimmät mallit: BFF, Hedera ja Monkey
• yllättäjät (positiivisesti): Clandestine, Mona, Gothic Spire, Thelonious ja Sake.

• paras langan ja mallin yhdistelmä: Clandestine, Stalagmite, In and Out sekä Lissajous

• pettymys lankaan: Pointelle (huonolaatuista pitsisukkiin), Wedge (ei kestänyt) ja Cusp (huopui pesussa)
• teen uudelleen: Mona, Twisted Flower (koska omatkin on saatava), Thelonious, Marilinda, Pointelle, Wedge ja Cusp
• hermoja raastavimmat (eri syistä): German Stocking, Rhombus ja Stricken

• eniten käytetyt: Wedge, Cusp, German Stocking ja Marilinda
• ja vielä se oma suosikkipari eli In and Out:

Siinä ne nyt on, 18 sukkaparia (koska yksi meni toisiin jalkoihin), osa vielä täysin käyttämättömiä. Ei pitäis sukkien loppua ihan heti kesken.

19 sukkaparia myöhemmin

Olen täällä ihan ihmeissäni, kuinka paljon osallistujia sukka-arvontaan on jo löytynyt. Kiitos kommenteista ja arpaonnea kaikille!

Täytyy nyt taas muistuttaa, että en minä pelkkiä raitasukkia tehtaile, vaan myös Cookie-projekti on edennyt hitaasti mutta varmasti. Itse asiassa se on nyt saatu päätökseen ja viimeinenkin pari on lankojen päättelyä vaille valmis.

Tämä malli jäi projektin viimeiseksi varmaankin siksi, että se näytti kirjan kuvissa hieman mitäänsanomattomalta.

Toinen syy saattaa olla se, että halusin jättää viimeiseksi jonkun helpon mallin, ettei koko projekti kaatuisi viimeisen ohjeen kohdalla. Ja helppo tämä ohje kyllä olikin. Ehkä juuri siksi mun silmiin tosi kaunis yllättäjä.

Tuo langan sininen ei ole ollenkaan mun väri, mutta näihin se kyllä sopii. Ehkä Wollmeise vaan sopii kaikkeen, väristä huolimatta?

Helppoa pitsikuviota, kaunis siirtymä kantapäähän, hyvä lanka. Melko täydellistä.

Ohje: Mona / Cookie A.: sukkia. rakkaudella.

Lanka: Wollmeise Twin, väri Ahoi! (WD)

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Sinisukka

Kaiken kaikkiaan sukkaprojektista voi sanoa, että kivaa oli ja aikaa meni noin vuosi ja kaksi kuukautta. Pitäisköhän sitten tarttua seuraavaan kirjaan?

Arvotaan sateenkaari

Syksyllä, blogin täyttäessä puoli vuotta, mietiskelin arvonnan järjestämistä. Nyt on tullut sen aika, mutta eri syystä: blogiin ilmestyi viikonlopun aikana lukija numero 50. Ensin harkitsin arpovani lankaa, mutta tulin siihen tulokseen, että arvon mieluummin jotain itse tehtyä. Ja koska väkerrän pakkomielteen omaisesti raitasukkia, sopivat ne myös parhaiten tämän arvonnan palkinnoksi. Sateenkaariteema on puolestaan talviolympialaisten vuoksi jälleen ajankohtainen, joten täältä pesee sateenkaariraitaa!

Arvon siis yhdet sukat, jotka on tehty ohuesta sukkalangasta ja raidoitettu Zauberballin Frische Fischellä sekä mustalla tai luonnonvalkoisella pohjavärillä. Jotain osviittaa sukkien ulkonäöstä saat, kun selailet blogissa aiemmin esiteltyjä raitasukkia. Arvontaan voit osallistua kertomalla, kumpi pohjaväri olisi mieluisampi; kokotoiveita kyselen sitten voittajalta erikseen. Sen kummempia sääntöjä en jaksa miettiä, joten kaikki saavat tasapuolisesti yhden arvan. Osallistumisaikaa on olympialaisten ajan eli 23.2. iltaan saakka. Kommenttia tulemaan, niin olet mukana arvonnassa! :)

P.S. Jos kirjoitat anonyymisti, kerro myös sähköpostiosoitteesi tai jokin muu yhteystieto.

Arvonta on suoritettu. 

Sukkaputki

Kävin tuossa pienempien keskeneräisten töiden kimppuun oikein urakalla, joten sukkia on jälleen luvassa.

Nämä ovatkin ensimmäiset sukkani monivärisestä Wollmeisesta. Lanka kaipasi parikseen yksinkertaista mallia, jossa on kuitenkin joku juju. Näiden sukkien nimi sopi mielestäni langan väriin ja ohjekin löytyi jo valmiiksi tulostettuna, joten valinta oli helppo.

Pidän tässä mallissa erityisesti siitä, miten kiila syntyy sujuvasti osaksi palmikkokuviota. Myös kiilasilmukoiden kaventaminen pois tapahtuu tosi kauniisti ja palmikon uusi alku varressa estää kaikkien mahdollisten reikien syntymisen. Ohje vaan on sen verran sekava, että en suosittele ainakaan ensimmäiseksi varpaista varteen -malliksi. Kun en itse ollut ensimmäistä kertaa asialla ja samalta suunnittelijaltakin olin jo tehnyt yhdet sukat, pystyin tekemään vähän omiakin sovelluksia.

Kiilaan tein yhden lisäyksen ohjetta enemmän, kun sukasta olisi tullut muuten liian lyhyt ja kantapään käännökset tein shadow wrapseilla, koska saan siten siistimpää jälkeä aikaan. Varresta tein lyhyemmän enkä vaihtanut työhön isompia puikkoja, koska tykkään napakoista varsista.

Jalkaterän palmikoissa sekoilin kerrosten kanssa, joten toisesta sukasta tuli muutaman kerroksen ensimmäistä lyhyempi. En kuitenkaan jaksanut purkaa, kun ei ne pienet heitot tuolta raitojen seasta mihinkään näy. Lopputulos: oikein kivat sukat.

Ohje: Firestarter (ilmainen ohje)

Lanka: Wollmeise Twin, väri Strohblume (WD)

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Puolituliset

Eräänlainen Norovirus

Tuli tuossa yhtenä päivänä sellainen olo, että oli vaan pakko kaivaa taas Norot esiin. Kokeilin, mitä syntyy, kun yhdistää harmaa- ja vihreäsävyiset kerät ja kahden millin puikot.

Saattaa syntyä ensin tällainen sukka

ja sitten tällainen.

Yhdessä aika kivat. Erilaiset mutta kuitenkin selvästi pari.

Väriyhdistelmä on täsmälleen sama kuin näissä kämmekkäissä. Värien paikkoja vaihdoin toista sukkaa aloittaessa, että lankoja kuluisi yhtä paljon.

Tällä kertaa vähän rauhallisempi värimaailma kuin esimerkiksi näissä tossuissa. Minä tykkään.

Ohje: oma perus

Lanka: Noro Kureyon Sock, värit 150 ja 164, molempia 37 grammaa

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Lempiasioita

Ylläriraidat

Tänne on tupsahdellut viime aikoina uusia lukijoita, hauskaa! Ja tervetuloa!

Tein pari viikkoa sitten sukat tämän päivän synttärisankarille, joka kommentoi näitä sukkia aikanaan omalla kengännumerollaan. Vinkki otettiin talteen ja samantyyppistä raitaa syntyi.

Värit meni näissä vähän hassusti, kun toiseen sukkaan sattui vain violettia raitaa. Mutta ei kai tuo haittaa.

Pitäis varmaankin hommata ne pienemmänkin koon sukkablokit, että sais parempia kuvia muistakin kuin omista sukista. Ei näissä sinänsä mitään ihmeellistä ole, ihan tavalliset perussukat ylhäältä alas. Värit lienee se pääasia. Mutta joka tapauksessa, onnea Paula!

Lanka: Drops Fabel ja Hot Socks Spectra (väri 75)

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Ylläri