sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

No jos sitä sitten


Viimeksi perjantaina tuli iltaa istuessa puheeksi ystävien kanssa, että minun pitäisi perustaa käsityöblogi. Toivon, ettei syynä ole kuvaterrori, jota harrastan Facebook-profiilissani: tämänhetkisessä käsityöhuumassani esimerkiksi sukkia syntyy kuin liukuhihnalta, joten niitä tulee myös kuvattua melko paljon. Käsityöaiheinen kuvakansioni alkaa vähitellen paisua liian suureksi ihan omasta mielestänikin. Ehkä blogi on parempi ympäristö sukkakuvien julkaisemiselle, joten tässä tämä nyt olisi: Lankaterapiaa, olkaa hyvät.

Käsityöinnostukseni on peräisin ihanalta mummoltani, jota vaivaa ihan sama tauti kuin minua: puikkoja ei voi jättää rauhaan päiväksikään. Pääasiassa siis kudon (tai neulon, miten milloinkin), mutta satunnaisesti myös virkkaan pähkähullun lailla. Niinpä keskeneräisten töiden joukossa on sukkien ja villatakkien lisäksi useimmiten myös jonkinlainen peittoprojekti, kuten tälläkin hetkellä. Olen huono keskittymään yhteen projektiin kerrallaan, mistä todisteeksi tämäniltainen tuokiokuva sohvan nurkasta:


Kuvassa on jo pitkään keskeneräisenä roikkunut alpakkainen Paulie ja uutena aluevaltauksena onteloneuleena tehtävät kämmekkäät nimeltä Cheesehands. Ja tässäpä kävikin linkkien myötä ilmi, että minut löytää Ravelryn ihmeellisestä maailmasta tällä samalla nimellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...