Noro ja tomaatti

Tänään teemana: ällöttävät väriyhdistelmät.

Tuli tarve tehdä kotitossut Norosta, ja ainoat tämänhetkiset värit varastoissa olivat räikeitä. Aiemmin näitä on kesytetty yksivärisellä (näissä ja näissä), mutta nyt päätin reippaasti yhdistää molemmat samoihin varrettomiin sukkiin.

Samahan se, mitä täällä kotosalla on jalassa. Eikä ole ainakaan tylsä väritys.

Mitään ohjetta en näihin käyttänyt, paitsi kantapäähän. Kokeilin nyt viimein Sweet Tomato Heeliä, jolla tulikin tosi kivasti jalkaan istuva malli. Tein kolme lohkoa, mikä taitaa olla ihan sopiva määrä näihin jalkoihin.

Lanka: Noro Kureyon Sock Yarn S256 (24g) ja S250 (25g)

Puikot: 2,0 mm KnitPro pyöröt

Ravelryssä: Noro-sniikkerit

Uusi taito

Olen ehkä vähän outo, mutta tykkään keriä lankaa, ihan vanhanaikaisesti käsin. Vyyhti polvien ympärille ja sitten kökötetään huonossa asennossa kunnes kerä on valmis. Jossain vaiheessa mietin kerijälaitteen hommaamista, mutta oikeastaan on mukavampaa saada lankaan tuntumaa jo keriessä, joten se on jäänyt. Ehkä olisin eri mieltä, jos olisin ihan hurahtanut pitsilankoihin, mutta tähän mennessä kädet ovat riittäneet ihan hyvin. Jopa reilut puolitoista kilometriä pitsi-Wollmeisea meni ihan näppärästi tuossa kesällä, vaikka loppuvaiheessa jättimäinen kerä olikin vähän hankala käsitellä.

Tänään päätin sitten viimein opetella tekemään kerän, josta lanka juoksee sisältä eikä ulkoa. Sekin ihan vanhanaikaisesti peukalon ympärille. Meni kauemmin kuin normaalisti, mutta helppoahan se oli! Kerä oli jo melkein valmis, kun tajusin jostain mystisestä syystä keriväni vasemmalla kädellä, mikä ehkä vähän hidasti hommaa. Eikä sekään kyllä nopeuttanut prosessia, että välillä jäin tuijottelemaan lankaa, kun oli niin nättiä:

Tästähän voi päätellä, että mitään valmista täällä ei ole syntynyt, vaan lähinnä kasa uusi aloituksia. Peittoon on tehty jo yli sata palaa - aikataulussa siis ollaan - ja pari "tilaustyötäkin" on päässyt puikoille. Ja sit ehkä välissä yhdet raitasukat. Ja jos tuosta uudesta kerästä aloittais huivin...

Ajan hermolla

Sateenkaaren väreistä on ollut viime viikkoina niin paljon puhetta, että ne ilmestyivät myös mun uusiin villasukkiin.

Uudet lempparisukat! Koskahan näiden raitojen tekemiseen kyllästyy?

Malli: oma perussukka: 68 silmukkaa, joustin kierretyillä silmukoilla, ranskalainen kantapää, leveä nauhakavennus

Lanka: DROPS Fabel luonnonvalkoinen (37g) ja Schoppel-Wolle Zauberball värissä Frische Fische (44g)

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Sateenkaari

Hammastahnaa

Jossain hetkellisessä mielenhäiriössä tuli ostettua pari kerää puhtaanvalkoista sukkalankaa. No, kaupassa se ei näyttänyt niin kirkuvan valkoiselta ja halpaa oli, joten menköön tämän kerran. Jotain piti keksiä kaveriksi, joten kaivoin esiin raitalankaa. Raitasukkaa pukkaa jälleen, vaikka eihän mun pitänyt...

Aika viileän raikkaat ja jopa sporttiset näistä sitten tuli. Väreistä tuli mieleen hammastahna. Ällövihreät kohdat osuivat sattumalta tuonne varren suuntaan, onneksi.

Tämä ohje on ollut tulostettuna jostain viime syksystä asti, mutta jotenkin on jäänyt kokeilematta, kun ohje näytti niin pitkältä. Sehän oli pelkkää harhaa, koska ohjeessa on selostettu melkeinpä jokainen kerros yksitellen. Loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen ja toimiva malli, josta varsinkin kantapäätä voisi soveltaa muihinkin ohjeisiin. Se istuu mun jalkaan ja reikiä ei ole!

Ehkä kokeilen seuraaviin sukkiin kakkosen puikkoja, jos tällä ohjeella vielä teen, koska näistä tuli aavistuksen liian löysät ja käsialakin oli välillä mitä sattuu. Syytän kyllä tuota Katian lankaa, koska se oli omituisen liukasta kutoa. Tulipahan kokeiltua.

Ohje: Spice Man / Yarnissima

Lanka: valkoinen Katia Laine Nylon (42g) sekä Marks & Kattens Fame turkoosi-vihreä (20g)

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Pepsodent

Tulin siinä sivussa mitanneeksi myös toisen sohvalla istujan jalat, kun oli mitat päässeet unohtumaan. Ja lupasin tehdä sukat. Väreiksi toivottiin mustaa ja valkoista (erään jalkapallojoukkueen värit, ei yllättänyt) joten löytyi loppusijoituskohde sille toisellekin valkoiselle kerälle.

Muuten puuhat näyttävät aika syksyisiltä edelleen:

Kehitystä

Mietin tuossa sukkaa kutoessani, että olen muuttunut käsitöiden tekijänä hämmästyttävän paljon viimeisen vuoden sisällä. Melkein päivälleen vuosi sitten oli Helsingin Sanomissa juttu vuoden käsityöläiseksi valitusta Veera Välimäestä, josta kiinnostuin siinä määrin, että hänet oli pakko googlettaa. Löytyi blogi, löytyi kauniita neuleohjeita. Oli tartuttava ensimmäistä kertaa englanninkieliseen ohjeeseen ja ostettava itselle uutta lankaa, jota ei Turusta saanut.

Kielen vaihtaminen olikin yllättävän helppoa, kun pääsi yli alkuvaikeuksista. Sanaston avulla selvisi vaikeammista kohdista ja loppujen lopuksi lyhenteet oppi hetkessä ulkoa. Enää ei ole oikeastaan mitään väliä, onko ohje suomeksi vai englanniksi tai vaikkapa saksaksi (ranskaksi en ole vielä kokeillut). Tämä helpottaa huomattavasti esimerkiksi Ravelryn käyttöä, minkä myös opettelin viime vuoden loppupuolella. Tosin vasta viime aikoina olen oppinut käyttämään lanka- ja ohjehakuja tehokkaasti, ja se jos mikä on koukuttavaa puuhaa.

Muutoksia on tapahtunut myös lankojen käytössä. Aiemmin kudoin pääasiassa Novitan langoista, mutta nyt sekin asia on kääntynyt päälaelleen: seiskaveikat on myyty pois ja tilalla on kauniimpia ja mielestäni laadukkaampia lankoja. Sukkalangat ovat vaihtuneet ohuempiin, joita ennen kammosin, kun en uskonut jaksavani kutoa ainuttakaan sukkaa kahden millin puikoilla. Sukkia on syntynyt koko ajan kiihtyvään tahtiin, mistä suurin kiitos kuuluu Cookien sukkakirjalle. Olen alkanut ymmärtää jotain myös huivien käyttämisestä ja tekemisestä.

Netistähän löytää vastauksen lähes kaikkeen, myös jos kyse on vaikkapa neulomiseen liittyvistä tekniikoista. Pienistä nikseistä on ollut välillä tosi paljon hyötyä: enää en tee sukan kantapäätä sillä mallilla, joka koulussa opetettiin ja mummon kanssa harjoiteltiin, koska se ei istu kantapäähäni yhtään niin hyvin kuin ranskalainen malli. Tästä videosta sain ahaa-elämyksen siitä, miten kantalapun reunoista saa todella siistit. Magic loopin opettelin viime syksynä enkä sen jälkeen ole juurikaan koskenut sukkapuikkoihin. Varpaista aloitettuihin sukkiin luon silmukat nykyään aina tällä tekniikalla. Paidat teen ylösalaisin yhtenä kappaleena - ah, ei saumojen ompelua!

Tuosta viimeksi mainitusta tavasta päästään jälleen Veeraan ja tähän uuteen kirjaan, jonka hankin heti, kun se ilmestyi:

Jonoon pääsi heti ainakin Taskutakki, Pilvenpiirtäjä ja Tekstuuri. Ja ehkä jotain muutakin. Voisi siis sanoa, että ympyrä on vuodessa sulkeutunut.

Ja mahtuuhan tähän vuoteen tietysti myös tämän blogin syntyminen. Viikonloppuna rikkoutui 10000 vierailun raja, aika ihmeellistä!

Joko se syksy tulis?

Valmistaudun täällä syksyn tuloon parhaani mukaan. Kookossukista jäi lankaa reippaasti jäljelle ja värit jäivät päähän kummittelemaan, joten tein samaa sarjaa olevat kämmekkäät.

Löysin ravelrystä kivan kämmekäsohjeen, joka oli tarkoitettu huomattavasti paksummalle langalle, joten näihin on katsottu sieltä lähinnä vinkkiä toteutustapaan.

Ensin neulottiin poikittain tuo yläreunan kaitale, jonka reunasta poimittiin silmukat ja luotiin peukaloa varten muutama lisää. Sitten vain kavennellen alaspäin ja loppuun lisäsin vielä muutaman nurjan raidan ranneosaan.

Eihän se tietysti mikään yllätys niiden sukkien jälkeen ole, että näistäkin tuli ihan eriväriset keskenään. Mutta eipä haittaa!

Ohje: reippaasti muokattu Camp Out Fingerless Mitts

Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball, väri wer hat die Kokosnuss, 28 grammaa sekä DROPS Fabel, huimat 5 grammaa luonnonvalkoista

Puikot: 2,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Kookoskämmekkäät

Muitakin syksyisiä puuhia olen harrastanut: jatkoin säilömiskokeiluja ensin tomaateilla ja ylimääräisen liemen takia myös muilla, sekalaisilla vihanneksilla. Vielä tässä jännitän, napsahtavatko purkkien kannet kiinni.

Hedera

Sukkaprojektin tähän mennessä tylsin malli on pakerrettu valmiiksi.

Neljän kerroksen pitsikaavion toistoa koko sukan ajan. Jännittävintä näissä olikin se, pystynkö tekemään toisen sukan katsomatta kirjaa lainkaan - pystyin.

Lopputulos on kyllä ihan kiva. Tämmöiset nätit pitsisukat. Värikin on mukavan pirteä turkoosi. Koko piti valita S:n ja M:n väliltä, koska kummankaan silmukkamäärä ei ihan vastannut normaalisti käyttämääni. Päädyin isompaan, koska en halunnut liian tiukkoja sukkia. Ihan hyvä näin, vaikka vähän ehkä pussittaakin kantapäiden yläpuolelta.

Käytin näihin ensimmäistä kertaa noin voimakkaan väristä Fabelia ja yllätys oli aika suuri, kun huomasin eilen sukkia liottaessani, kuinka paljon langasta lähti väriä. Vesi oli aivan turkoosia vaikka kuinka pitkään, mutta toivottavasti sain kaikki ylimääräiset jo huuhdottua pois.

Ohje: Hedera / Cookie A.: sukkia. rakkaudella.

Lanka: DROPS Fabel, väri turkoosi, menekki 82 grammaa

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Hedera

Seuraavaksi vuorossa on suosikkimallini Sake. Hämmästyttävän helppoja kaavioita koostaan huolimatta.

Kookossukat

En pystynyt vastustamaan raitasukkia, taaskaan.

Turun Lankamaailman synttäri-alesta mukaan tarttunut Zauberball halusi ihan välttämättä raidoiksi luonnonvalkoisen Fabelin kanssa.

Zauberballin väri on nimeltään wer hat die Kokosnuss? (mahtava tapa nimetä lankoja!), joten näistä tuli kookossukat. Ja kun ei noista taikapalloista oikein koskaan tiedä mitä saa, niin näistä tuli aika erilaiset keskenään. Ekasta kauniin ruskeasävyinen, toisesta tylsän harmaa. Ehkä pariksi kuitenkin tunnistaa?

Jotain uutta piti kokeilla näissäkin perussukissa, joten jatkoin kantapäätestauksia. Jo toisella yrityksellä onnistuin koon arvioimisessa. Ihan hauskat tuli ja ainakin raitasukkiin sopii kivasti, kun raidat oikein korostuu tuossa kantapään yläpuolella. Jotenkin toisella tavalla teen kuitenkin tuon kantapään kääntämisen, jos joskus kokeilen uudestaan. Näihin jäi nimittäin taakse kivat reiät.

Näistä jäi lankoja sen verran, että kuvittelisin tekeväni samalla väriyhdistelmällä ehkä jotain käsiin sopivaa. Palaan siis luultavasti asiaan...

Malli: omasta päästä varpaista aloittaen, kantapäähän resepti täällä

Lanka: DROPS Fabel ja Schoppel-Wolle Zauberball, n. 30g molempia

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Kookospähkinä

Pala päivässä, kaksi parhaassa

Tein eilen vähän laskelmia.

Jotta tämä peitto joskus valmistuisi, päätin virkata vähintään yhden palan joka ainoa päivä ainakin kahden kuukauden ajan.

Ehkä vähän pidempäänkin.

Silloin peiton pitäisi olla valmiina kasattavaksi talveen mennessä.

Sitten mietin, toimisiko aikarajan asettaminen myös tämän TYLSÄN pitsin kanssa:

Joulukuun alkuun mennessä kaikki sukat tehtynä? Hmm.

Ai niin, peitto löytyy myös Ravelrystä.

Pullonavaajasukat

Jaa niin että sanoinko jotain niistä vihreistä sukista? Taas olis yhdet valmiina hyppäämään Cookie-laatikkoon, tällä kertaa malli nimeltä Stalagmite.

Olihan taas vääntämistä noiden palmikoiden kanssa. Ei kylläkään mitään vaikeaa, vaan koko sukkien ajan yhden ja saman kuvion toistamista. Kuvion pitäisi muistuttaa tippukiviä, mutta jostain kumman syystä itselle tuli mieleen lähinnä kasa pullonavaajia. No kattokaa vaikka, tämmösiä:

Sukkamalli on joka tapauksessa kaunis, mielestäni yksi kirjan kauneimpia. Ja onhan nuo nyt Wollmeisesta tehtynä kivat. Tekeminen oli vaan se mikä vähän alkoi tökkiä.

Tuon värin vangitseminen kuviin oli hiukan vaikeaa. Ei se oikeasti ole noin turkoosi, vaan kirkkaampi vihreä. Tässä kuvassa päästään lähimmäksi totuutta, eikä siinäkään ihan:

Tosi kaunis, eläväinen vihreä, joka houkutti jatkamaan, vaikka kuvion toistaminen alkoi kyllästyttää.

Hyvin nämä kyllä jalkaan istuu. Erityismaininta jälleen kuvion jatkumisesta kantalappuun: tämä lähentelee jo neroutta.

Tällä kertaa tein kärkikavennukset vähän eri tavalla kuin ohjeessa, että sain hieman pyöreämmän muodon aikaan. Muuten tein ihan ohjeen mukaan, pienemmän koon silmukoilla, ja se sujui tuttuun tapaan kuin itsekseen. Monta sivua oli kyllä selattavana ja kaaviota en ihan oppinut ulkoa, mutta ohjeessa ei ole mitään huomautettavaa.

Kivat ne on.

Ohje: Stalagmite / Cookie A.: sukkia. rakkaudella.

Lanka: Wollmeise Twin, väri Minze. Palmikot söivät paljon lankaa, melkein 120 grammaa.

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Tippukiviä