Neljän kerroksen pitsikaavion toistoa koko sukan ajan. Jännittävintä näissä olikin se, pystynkö tekemään toisen sukan katsomatta kirjaa lainkaan - pystyin.
Lopputulos on kyllä ihan kiva. Tämmöiset nätit pitsisukat. Värikin on mukavan pirteä turkoosi. Koko piti valita S:n ja M:n väliltä, koska kummankaan silmukkamäärä ei ihan vastannut normaalisti käyttämääni. Päädyin isompaan, koska en halunnut liian tiukkoja sukkia. Ihan hyvä näin, vaikka vähän ehkä pussittaakin kantapäiden yläpuolelta.
Käytin näihin ensimmäistä kertaa noin voimakkaan väristä Fabelia ja yllätys oli aika suuri, kun huomasin eilen sukkia liottaessani, kuinka paljon langasta lähti väriä. Vesi oli aivan turkoosia vaikka kuinka pitkään, mutta toivottavasti sain kaikki ylimääräiset jo huuhdottua pois.
Ohje: Hedera / Cookie A.: sukkia. rakkaudella.
Lanka: DROPS Fabel, väri turkoosi, menekki 82 grammaa
Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt
Ravelryssä: Hedera
Seuraavaksi vuorossa on suosikkimallini Sake. Hämmästyttävän helppoja kaavioita koostaan huolimatta.
Kuinka monta miljoonaa sukkaparia sulla jo kohta oikein on? Tosta kuviosta tulee jotain mieleen, jostain kaukaa, mut ei ihan saa kiinni mitä. Voiskohan mulla olla ollut lapsena jotain, missä on samanlainen tai -kaltainen kuvio, hmm...
VastaaPoistaEi kai siinä sukkakirjassa ole joka ohjeen yhteydessä tommonen hamosmuidu loikomassa jossain sukat jalassa? Tai ehkä tää on normaalia neulontamaailman estetiikkaa... Mut siis muhun uppoaa enemmän toi sun lähestymistapa: jalat ja sukat.
Mulla on myös uus visio, tuli tästä syksyisestä sateesta mieleen jo kylmemmät ajat: joku kiva myssy! Ihan siis myssymäinen pikemminkin kuin pipomainen asia. Se viimetalvinen pipohan on kiva, mut en muista, kerroinko tai näitkö, et mä pesin sen ja se hippasen kutistu... Venyttelin sitä ja käytinkin useasti senkin jälkeen, mut pikkusen oli semmonen fiilis, että pipo muljahtaa päästä tai pää piposta hetkenä minä hyvänsä, jos ei ole varuillaan.
Tästä pitää päätellä seuraavaa: mulle pitää antaa tuotteiden mukana eksplisiittiset pesuohjeet.
HA
Miljoona on aika lähellä... Joo mä luulen, että sulla on ehkä jotain sanottavaa sen kirjan kuvista. Mutta kiva se silti on. Ja myssyohjeet täytyy ottaa tutkittavaks myös, niitä varmaan löytyy noista syksyn lehdistäkin. Pesuohjeet on vähän hankalia, oon mäkin jotkut sukat kutistanut kun reteesti oon vaan koneeseen lykänny muiden joukkoon, vaikkei ehkä pitäis. Villaohjelmat ja käsinpesu on tietty keksitty...
PoistaKäsinpesu on niin kenkkua, mut onhan se tietysti niin, että kun munkin koneessa on muistaakseni 12 erilaista toimintoa ja ohjelmaa, niin voisko joskus käyttää muutakin kuin sitä yhtä perus...? Mistä tuli mieleen, että en oo tainnut pestä lainkaan poncho nro 2:sta... Sitä vihreetä oon pessyt käsin, sehän on jotain herkkää lankaa. Eiks nro 2 oo samaa mut eriväristä lankaa ku kutistunut pipo? Onhan se, kun retostelin töissä niillä ja kaikki oli aivan hurmiossa, että on niin hienoja, ja asiantuntevasti selostin, mistä langasta ne on (ne vekkulit vihannekset, eiks niin). Mutta joo, kaapissa taitaa olla pesemättä talven jäljiltä (ei se nyt saastaislikainen toki ole). No, koneeseen en tunge ainakaan, ettei käy hullusti (kun en tohdi ruveta eksperimentoimaan aivan uusilla pesuohjelmilla tässä tapauksessa). Täytyy ruveta nöyrästi käsipyykille vaikka heti huomenissa...
PoistaNyt mä keksin, miks nuo sukat on niin tutun näköset! Mulla oli lapsena semmoset juhlasukat, vitivalkoset polvimittaset pitsisukat, joissa oli joku tommonen hyvin samankaltainen kuvio. Kuviossa oli just tommosia pieniä reikiä, joista pilkisti pikkusen omat jalat läpi. Sit mulla oli aina valkonen paita, ja omituinen hailakka vaaleanruskea neulottu hame ja samaa settiä oleva neulottu liivi (tai slipoveri tai joku semmonen) siinä valkosen paidan päällä. Hame ja liivi oli taatusti mun äidin omaa tuotantoa, ehkä ne sukatkin. Jestas. Just siinä eräässä ankeassa kaupungissa käydessäni näin vanhoja kuvia jostain joulujuhlista sun muista, joissa mulla oli tää asustus, tosin sukkia en nähnyt, mutta ne liitty aivan varmasti tähän. Mut sen mä muistan, että niistä sukista tuli aina juhlava ja erityinen olo, heh.
PoistaNuo on kyllä niin peruspitsiä, että ihan varmaan joku perinteinen suomalainen sukkamalli näyttää samalta. Ihan kamalan tylsät sukat tehdä. Villahan on muuten siitä kivaa materiaalia, ettei sitä tartte kauhean usein edes pestä, tuuletuskin riittää hyvin. Se poncho on villasekoitetta, jonka pitäis kyllä kestää konepesu, mut kuitenkin kannattais valita semmonen hellävaraisempi (ja lyhyempi?) ohjelma. Muuten voi huopua, mulla joskus on käyny niin. Mut varminta tietty käsinpesu, jos jaksaa...
PoistaOnpa kauniit! Aloitin tätä ohjetta jo kertaalleen, mutta langan väri ja sukan kuvio ei natsannut. Tai miellyttänyt mua. Yksivärisestä langasta näemmä tulee kaunein.
VastaaPoistaJoo, mäkin aloitin nuo kerran monivärisestä ja näytti ihan kamalalta. Sen langan kanssa mulla onkin ongelma, kun en keksi missä se näyttäis hyvältä muuten kuin kerällä. :)
PoistaHederat on kyllä tappavan tylsää neulottavaa, mutta lopputulos palkitsee :)
VastaaPoistaHyvän näköiset perussukat! Täytynee pistää malli korvantaakse!
VastaaPoistaJep, ja kannattaa ehkä jopa hankkia tuo sukkakirja, varsinkin kun nyt sen saa halvalla: https://www.booky.fi//tuote/cookie_a/sukkia_rakkaudella/9789524925976?kb=1&gclid=CKHImd-ygbkCFW56cAodtDYASw
PoistaKauniin väriset sukat! Olen tuolla ohjeella itsekin tehnyt muutamat :)
VastaaPoistaKiitos, lopputulos on kyllä aika kiva. :)
Poista