Kehitystä

Mietin tuossa sukkaa kutoessani, että olen muuttunut käsitöiden tekijänä hämmästyttävän paljon viimeisen vuoden sisällä. Melkein päivälleen vuosi sitten oli Helsingin Sanomissa juttu vuoden käsityöläiseksi valitusta Veera Välimäestä, josta kiinnostuin siinä määrin, että hänet oli pakko googlettaa. Löytyi blogi, löytyi kauniita neuleohjeita. Oli tartuttava ensimmäistä kertaa englanninkieliseen ohjeeseen ja ostettava itselle uutta lankaa, jota ei Turusta saanut.

Kielen vaihtaminen olikin yllättävän helppoa, kun pääsi yli alkuvaikeuksista. Sanaston avulla selvisi vaikeammista kohdista ja loppujen lopuksi lyhenteet oppi hetkessä ulkoa. Enää ei ole oikeastaan mitään väliä, onko ohje suomeksi vai englanniksi tai vaikkapa saksaksi (ranskaksi en ole vielä kokeillut). Tämä helpottaa huomattavasti esimerkiksi Ravelryn käyttöä, minkä myös opettelin viime vuoden loppupuolella. Tosin vasta viime aikoina olen oppinut käyttämään lanka- ja ohjehakuja tehokkaasti, ja se jos mikä on koukuttavaa puuhaa.

Muutoksia on tapahtunut myös lankojen käytössä. Aiemmin kudoin pääasiassa Novitan langoista, mutta nyt sekin asia on kääntynyt päälaelleen: seiskaveikat on myyty pois ja tilalla on kauniimpia ja mielestäni laadukkaampia lankoja. Sukkalangat ovat vaihtuneet ohuempiin, joita ennen kammosin, kun en uskonut jaksavani kutoa ainuttakaan sukkaa kahden millin puikoilla. Sukkia on syntynyt koko ajan kiihtyvään tahtiin, mistä suurin kiitos kuuluu Cookien sukkakirjalle. Olen alkanut ymmärtää jotain myös huivien käyttämisestä ja tekemisestä.

Netistähän löytää vastauksen lähes kaikkeen, myös jos kyse on vaikkapa neulomiseen liittyvistä tekniikoista. Pienistä nikseistä on ollut välillä tosi paljon hyötyä: enää en tee sukan kantapäätä sillä mallilla, joka koulussa opetettiin ja mummon kanssa harjoiteltiin, koska se ei istu kantapäähäni yhtään niin hyvin kuin ranskalainen malli. Tästä videosta sain ahaa-elämyksen siitä, miten kantalapun reunoista saa todella siistit. Magic loopin opettelin viime syksynä enkä sen jälkeen ole juurikaan koskenut sukkapuikkoihin. Varpaista aloitettuihin sukkiin luon silmukat nykyään aina tällä tekniikalla. Paidat teen ylösalaisin yhtenä kappaleena - ah, ei saumojen ompelua!

Tuosta viimeksi mainitusta tavasta päästään jälleen Veeraan ja tähän uuteen kirjaan, jonka hankin heti, kun se ilmestyi:

Jonoon pääsi heti ainakin Taskutakki, Pilvenpiirtäjä ja Tekstuuri. Ja ehkä jotain muutakin. Voisi siis sanoa, että ympyrä on vuodessa sulkeutunut.

Ja mahtuuhan tähän vuoteen tietysti myös tämän blogin syntyminen. Viikonloppuna rikkoutui 10000 vierailun raja, aika ihmeellistä!