torstai 11. huhtikuuta 2013

sukkia. rakkaudella.

Jos selaa tuota oikeaa sivupalkkia alaspäin, löytää henkilökohtaisen sukkahaasteeni: neuloa kaikki sukkaohjeet Cookie A:n ihanasta kirjasta sukkia. rakkaudella.


En ole toki ensimmäinen, joka haasteeseen tarttuu, enkä varmasti viimeinenkään, mutta ajattelinpa silti esitellä tähänastiset aikaansaannokseni. Aloitin siis sukkien kutomisen ennen kuin tämä blogi oli olemassakaan, siksipä kuusi ensimmäistä valmista paria näin yhdessä ja samassa läjässä.

Aloitin joulukuussa ohjeesta nimeltä Cusp. Lankana keltainen Hjertegarn Sock Wool. Lopputulos oli oikein mieluinen, vaikkakin projekti takkuili, koska luin ohjetta ensin miten sattuu. Aluksi sukka ei näyttänyt lainkaan sukalta. Yhden asian tein johdonmukaisesti väärin molempiin sukkiin, kun en enää jaksanut purkaa. Lanka vaikutti hyvältä kutoessa ja valmiissakin sukissa, mutta pesua se ei ihan niin hyvin kestänytkään... Ovat vähän huopuneet. Mutta ohje oli niin hyvä, että taidan tehdä nämä joskus uudestaankin. Ravelry-linkki.


Joulun pyhien aikaan vuorossa oli Wedge. Olin ostanut muutaman vyyhdin ihanaa vihreänkirjavaa Malabrigo Sock -lankaa ihan muuhun tarkoitukseen, mutta päädyin käyttämään sitä tähän yksinkertaiseen malliin. Näistä tuli heti parhaat kotihiihtelysukkani: vähän liian löpsöt kenkiin, mukavat ja pehmoiset jalkaan. Tykkään. Ja värikin on hyvä (Solis). Ravelryyn.


Joulun jälkeen tartuin vaikeampaan ohjeeseen, Strickeniin. Vaikutti aluksi tosi haastavalta, koska en ollut aikoihin tehnyt yhtään palmikoita. Mutta siitä selvittiin ja vieläpä ihan hyvin. Bonuksena ihanan ihana lanka, Wollmeise twin, värinä Mistelzweig. Ekat Wollmeise-sukkani ja taisipa olla muutenkin eka WM-projektini. Ravelryyn.


Tammikuussa ajattelin, että hetkeen en jaksa palmikoita, joten päädyin pitsimalliin. Vuorossa siis Pointelle. Lankana oli Hjertegarn Sock 4, josta en tykännyt yhtään sukkalankana. Oli jotenkin hajoavaista eikä käynyt ainakaan pitsin kutomiseen. Malli oli ihan kiva, mutta ei näistä lemppareita tullut. Ravelryyn taas.


Sitten helmikuussa taas palmikkoa, mutta yksinkertaisempaa sellaista Marilindan muodossa. Ja Wollmeisea, värinä Fritzi Frizzante. Ah, ihanaa. Näistä tuli tosi hyvät ja istuvat. Kaunis sukkamalli tosiaan. Ravelry.


Toinen helmikuun ohje oli Lissajous. Päädyin tekemään lyhyen version, koska en polvisukkia koskaan käytä. Tai ne eivät pysy ylhäällä. Lankana Dropsin Fabel kirsikanpunaisena. Tämä oli ensikosketus Fabeliin ja tuloksena välitön ihastus. Tosi laadukkaan tuntuista ja mukavaa kudottavaa. Väristäkin tykkään, vaikka yleensä en pinkistä välitä. Sukkaohje on myöskin hyvä, vaikka vähän taisin kiroilla kantalappua tehdessäni (siis silmukansiirtoja kiertäen nurjalta puolelta - aargh). Ravelry.


Lissajous taisi olla sen sortin suoritus, että sen jälkeen pidin Cookie-taukoa - kuukauden. Nyt on tekeillä Rhombus iloisen keväisenä. Eka on jo valmis.


Näistä lisää myöhemmin.

Kaikki sukat on tehty 2,25 mm:n pyöröpuikoilla.

Omien jalkojen kuvaaminen on muuten harvinaisen vaikea taiteenlaji. Siksi kuvat parittomista sukista (yksi jalka vielä jotenkin menee).



14 kommenttia:

  1. Voi ei! Oon kateudesta yhtä vihreä kun noi Rhombukset! Kyllä kauniit sukat on ilo silmälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo kirja on kyllä täynnä ihania sukkia. Ja niin alkaa olla myös meidän villasukkakori. :)

      Poista
  2. Oijoijoi, onpas ihania sukkia!! Pakko käydä katsomassa, mahtaako tuota kirjaa saa kirjastossa, tai sitten täytyy pyytää äitienpäivälahjaksi :)

    VastaaPoista
  3. Kovan haasteen olet itsellesi asettanut, onnea jatkoon :) Ja upeita sukkia, suosikkini on Lissajous!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tykkään itsekin Lissajous-sukista, varsinkin ne palmikot on kauniit. :)

      Poista
  4. Upeita sukkia kaikki :)
    Itsellänikin on tuo kirja ja paneudun siihen, kun selviän ensin keskeneräisintä sukanvarsista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä kannattaa tutustua kunnolla (ja lukea ohjeet tosi tosi huolella läpi). :)

      Poista
  5. Kauniita sukkia. Omien jalkojen kuvaukseen apuna on kaksi tuolia ja ajastin kamerassa. Laitat kameran toiselle tuolille ja vaikkapas 10sekuntia aikaa, jolloin hyppäät itse toiselle tuolille. Vaatii vähän harjoitusta, mutta toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varmaan harjoitella jossain välissä. Tähän mennessä oon tyytynyt noihin yhden sukan kuviin, kun kuitenkin kompuroisin tuolilta alas.. :)

      Poista
  6. Ihastelinpa minäkin sun kauniit sukkasi. Nämä kaikki ja ne viimeisimmät tuolla FB:n puolella. Olen se kommentoija, joka pisti kinnaskuvan sun kommentteihin.

    VastaaPoista
  7. Vastaan vielä, vaikka onkin vanha postaus :) Mä kuvaan sukat ihan seisaalteen, kumartumalla kuvaan omat jalat, ja kun kuvan kääntää oikein päin, ei huomaakaan että kuvatessa on meinannut veri mennä päähän :D Vähän täytyy vekslata, ettei ole valon edessä, mutta muuten on onnistunut hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin teen nykyään, tai oikeastaan yleensä istuallaan, jalat valkoista taustaa vasten on helpointa. Siitä vaan kääntää sopivaan asentoon, niin hyvä tulee. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...