Pienet ja "nopeat"

On projekteja, jotka valmistuvat yhdessä päivässä ja sitten niitä, jotka vievät puolitoista vuotta. Tässä tapauksessa pienempi vei kauemmin, mutta vain siksi, että tekijä ei saanut hankittua sopivaa vetoketjua ja ommeltua paria pientä kappaletta yhteen kokonaiseen vuoteen.

Tämän isomman sen sijaan tein toissa päivänä. Tällaisia pussukoita on näkynyt viime aikoina vähän joka puolella, mutta sitten yksi jämälangoista tehty sai minutkin aloittamaan. Aamulla kaivelin jämälankajoulukalenterista jääneet pikkuiset lankanyssäkät esiin ja alkuillasta ompelin kukkaronkehyksen kiinni. Enkä edes menettänyt hermojani siinä hommassa, kuten viimeksi kävi. Silloin vannoin, että ikinä enää en tähän puuhaan ala, mutta nyt taas kutkuttaisi virkkailla tällaisia lisää. Salaisuus lienee siinä, että tällä kertaa harsin kehyksen ennen varsinaista ompelua löysästi kiinni, joten se pysyi koko ompelun ajan paikallaan. Tai sitten oli helpommin ommeltava kehys, mistä näitä tietää. Joka tapauksessa tuli mainio (ja söpö!) pussukka, johon mahtuu näppärästi ainakin sata grammaa sukkalankaa minikerinä.

Ohje: Ei ole, mutta yksinkertaistettuna ensin virkkasin pyöreähkön pohjan (kehyksen kokoisen) ja sitten posotin suoraa putkiloa niin kauan kuin lankaa riitti. Muutaman kavennuksen tein loppupäässä, että virkkuu mahtui paremmin kehykseen.

Lanka: 40 grammaa joulukalenterijämiä, eli fingering-vahvuista sukkalankaa enimmäkseen

Koukku: 2,5 mm 

Ravelryssä: Kalenterijämäkukkaro

Tämä pienempi on toinen niistä linen stitch -harjoitelmista, jotka tosiaan aloitin joskus viime vuonna. Neulominen kolmella värillä oli hauskaa, joskaan ei nopeaa. Tästä piti tulla pussi puhelimelle, mutta sittemmin puhelinkin ehti vaihtua isompaan, joten tälle täytyy keksiä jotain muuta käyttöä. Harkitsen vielä pussin vuorittamista, kun ei tuo vetoketju ihan hirveän nätisti ole kiinni.

Tutoriaali tekniikkaan täällä

Lanka: Wollmeisen jämiä, värit Sabrina, Olio Vergine ja Vamp

Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Ravelryssä: Pellavapintaa