Lankaterapiaa: Kai-Mei

Pii-sukat keräsivätkin niin paljon kommentteja, että ihan hämmennyin enkä jaksanut jokaista kehujaa erikseen kiittää. Muutenkin olen ajatellut, että en enää viitsi venytellä noita kommenttiketjuja turhaan toistelemalla itse samoja sanoja; älköön kukaan siis loukkaantuko, jos en juuri sinulle vastaa.

Ja sitten itse asiaan: kun kerran tätä sukkaintoa nyt tuntuu löytyvän, aloin vilkuilla neulekirjojani sillä silmällä, että josko pitäisi jokaisesta ainakin joku ohje toteuttaa. Ensimmäisenä vuoroon pääsi Cookien Suloisimmat Sukat, joka on pölyttynyt hyllyssä pidempään kuin sukkaprojektiksi päätynyt Cookien toinen kirja. Tämä ensimmäinen ei aiheuttanut ollenkaan samanlaista innostusta, enkä ehkä edes tajunnut koko Cookie-juttua silloin kun kirja jostain käsiini tarttui. Ohjeissa ei ole kokovaihtoehtoja, vaan ihan itse pitää soveltaa, ja mallitkaan eivät mielestäni ole yhtä kiinnostavia. Tämä yksi kylläkin on osunut silmiin useammankin kerran, joten nyt oli sen aika.

Punaisen värin kuvaaminen näissä haastavissa valaistusolosuhteissa on jokseenkin ärsyttävää. Sukat ovat oikeasti kirkkaamman väriset, melkeinpä sellaiset joulunpunaiset. Ei ollenkaan ominta värimaailmaa, mutta tämä nyt tuntui malliin sopivalta väriltä ja langalta.

Malli on sopivan simppeli; keskittymistä vaati vain tuo pitsikuvio, jonka oppi ulkoa parin toiston jälkeen. Ohjeessa oli jokunen virhe, mutta en osannut lukea niiden korjauksiakaan ilmeisesti oikein, joten aloitin pitsipaneelin vähän väärin. Ihme kyllä perfektionisti ei jaksanut alkaa purkuhommiin, vaan toisti virheen toiseenkin sukkaan, kun ei se oikeastaan mihinkään näy. Ihan kivat sukat näistä tuli ja tuo pitsikuvio olisi kyllä käyttökelpoinen johonkin muuhunkin kuin sukkiin.