Välipala

Perjantaina yksi asia johti toiseen ja kolmanteenkin. Olin tulossa uimahallista bussilla, joka yleensä on hyvinkin rauhallinen. Tällä kertaa bussiin kuitenkin nousi lauma pikkupoikia, jotka soittivat musiikkia ja möykkäsivät, joten päätin jäädä kyydistä jo keskustassa enkä jatkaa kotiin saakka.

Siinä kotia kohti kävellessäni ajattelin käydä hakemassa tuon Eiran lankojen ilmaislehden, koska siinä tuntui olevan monta mielenkiintoista ohjetta kivoista blogeista. Ja kun kerran siellä lankakaupassa olin, jäin hieman katselemaan tarjontaa ja siinähän sitten olikin tyrkyllä Regiaa aika edulliseen hintaan. Valinta oli vaikea, mutta nappasin korista ainoan kerän tätä väriyhdistelmää. Kuuntelin samalla sivukorvalla kiinnostavaa keskustelua Turun lankakaupoista ja poimin hyllystä myös pari kerää ohutta sukkalankaa matkaani.

Kotiin päästyäni loin hyvältä vaikuttavan määrän silmukoita ja aloin kutoa ihan tavallista sukkaa. Jossain välissä kävin pyöräyttämässä pari pizzaa ja palasin sitten hommiin. Illan tullen ensimmäinen sukka olikin melkein valmis.

Lauantai oli harmaa päivä. Vietin suuren osan siitä sohvan nurkassa, illalla sytyttelin kynttilöitä ja katsottiin pari elokuvaakin. Toinen sukka tuli siinä sivussa valmiiksi puolilta öin.

Eipä näistä sen kummempaa kerrottavaa ole kuin että värit ovat vallan mainiot ja lanka ihanan tuntuista kutoa. Kivat välipalasukat, joissa ei paljon päätään tarvinnut vaivata. Voisinpa melkein hakea lankaa toisenkin kerän, jos niitä vielä sattuu jäljellä olemaan.

Malli: omasta päästä ylhäältä alas, jalkaterässä 56 silmukkaa

Lanka: Regia Stripemania Color, väri 6366 Nature

Puikot: 2,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Manian seuraava vaihe

Regulus regulus

Tiesittekö, että hippiäinen on koko Euroopan pienikokoisin lintu, mutta silti (tai ehkä juuri siksi) sitä kutsutaan lintujen kuninkaaksi eurooppalaisessa kansanperinteessä? En minäkään, vaikka muinainen lintukerholainen olenkin. Mutta näin sitä taas tuli opittua jotain uutta ihan vaan langan värin takia.

Nimityksellä on ilmeisesti jotain tekemistä linnun päälaen kullankeltaisen värin kanssa. Tämä väri (Goldcrest) viehätti sen verran paljon ensimmäisessä lammaspaidassa, että halusin tehdä toisen melkein tarkalleen samanlaisen, mutta nyt kellertävällä pohjavärillä. Raidoissa on osittain samoja värejä kuin ensimmäisessä, mutta on siellä joku uusikin joukossa.

Tarkoitus oli tehdä syksyn väreihin sopiva paita ja aika hyvin siinä onnistuinkin. Tein jopa mallitilkun, että osasin päättää tuon viimeisen värin. Parhaiten pohjaan upposi vaaleanpunainen Persian Rose, joten alimmat raidat tein sillä. Päättelyn halusin taas näkyvän enemmän, joten siihen käytin Saffronia. Tällä kertaa en jaksanut värkkäillä hihansuuhun lyhennettyjä kerroksia, mutta se taitaakin olla melkeinpä ainoa erottava tekijä. Paitsi että taisin muotoilla pääntietä jotenkin eri tavalla, mutta en tietenkään kirjoittanut mitään siitä muistiin.

Paita on siis tälläkin kertaa ohjeen mukaista pidempi ja helmasta leveämpi, mutta muuten aika pitkälle ohjeen mukaan tehty. Tuo broken seed stitch yhdistettynä juuri tähän lankaan vaan viehättää niin kovin paljon sekä tuntumaltaan että ulkonäöltään, että saattaapi olla kohta kolmaskin paita tulossa. Aikataulu tosin on mysteeri, sillä tämänkertainenkin paita tuli aloitettua jo heinäkuun alussa.

Ohje: Dessine-Moi Un Mouton / La Maison Rililie Designs

Lanka: Holst Garn Supersoft 100% uld, värit Goldcrest, Rapunzel, Cinnamon, Tobacco, Oatmeal, Fig, Saffron ja Persian Rose (raidat ylhäältä alas tässä järjestyksessä)

Puikot: mallineuleeseen 3,5 mm, kaulukseen, helmaan ja hihansuihin 3,0 mm ja päättelyyn 4,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Piirrä mulle hippiäinen

Tarina neljästä sukasta

Sukka-arvonnan voittaja lähetti eilen viestiä, että sukat ovat perillä ja sopivat. Mahtava juttu!

 Malli: oma perussukka ylhäältä alas, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus

Lanka: Hjertegarn Sock Wool ja Schoppel-Wolle Zauberball, väri Stone Washed

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Talven odotus

Tämä väriyhdistelmä (talvi & okra) pääsi yllättämään, sillä en itse olisi osannut sitä valita, mutta jo ensimmäistä sukkaa tehdessä värit näyttivät ihan älyttömän hyviltä yhdessä. Erityisen kivalta näyttää tuo vaaleansinisen hidas muuttuminen tummemmaksi; siitä tosiaan tulee talvi mieleen.

Toisen sukan kohdalla seurasikin sitten pettymys Zauberballin liian pitkiin väriliukuihin: sukasta tuli NIIN erilainen, että edes tämmöinen eriparisukkien ystävä ei voinut hyväksyä sukkia numero yksi ja kaksi pariksi keskenään. Onneksi lankoja oli vielä jäljellä toiseen pariin - yläkuvissa ovat siis sukat yksi ja kolme, alapuolella kaksi ja neljä.

Sukat 4 ja 2.

 Ravelryssä: Toiset samanmoiset

Neljännen sukan kärjessä huomasin, että keltainen lanka ei riitä ihan loppuun saakka ja jouduin vähän purkamaan myös sukkaa numero kaksi. Kakkospariin siis tuli raidat kärkeen saakka, kun taas Liljan saamassa parissa varvasosakin on keltainen. Lopputuloksena täältä löytyy nyt yksi ylimääräinen koon 37 sukkapari, jonka sininen raitaväri on huomattavasti tummempi ja värien vaihtuminen hyvin pientä verrattuna voittajasukkiin. Vielä en tiedä tämän sukkaparin kohtaloa, mutta olen erittäin tyytyväinen, että sain vihdoin tuon okrankeltaisen langan käytettyä viimeistä metriä myöten loppuun. Johan sitä tulikin käytettyä kaikkiaan viiteen sukkapariin ja yhteen minisukkaan sekä villatakkiin. Riittoisat kuusi kerää, sanoisin.

Kai-Mei

Pii-sukat keräsivätkin niin paljon kommentteja, että ihan hämmennyin enkä jaksanut jokaista kehujaa erikseen kiittää. Muutenkin olen ajatellut, että en enää viitsi venytellä noita kommenttiketjuja turhaan toistelemalla itse samoja sanoja; älköön kukaan siis loukkaantuko, jos en juuri sinulle vastaa.

Ja sitten itse asiaan: kun kerran tätä sukkaintoa nyt tuntuu löytyvän, aloin vilkuilla neulekirjojani sillä silmällä, että josko pitäisi jokaisesta ainakin joku ohje toteuttaa. Ensimmäisenä vuoroon pääsi Cookien Suloisimmat Sukat, joka on pölyttynyt hyllyssä pidempään kuin sukkaprojektiksi päätynyt Cookien toinen kirja. Tämä ensimmäinen ei aiheuttanut ollenkaan samanlaista innostusta, enkä ehkä edes tajunnut koko Cookie-juttua silloin kun kirja jostain käsiini tarttui. Ohjeissa ei ole kokovaihtoehtoja, vaan ihan itse pitää soveltaa, ja mallitkaan eivät mielestäni ole yhtä kiinnostavia. Tämä yksi kylläkin on osunut silmiin useammankin kerran, joten nyt oli sen aika.

Punaisen värin kuvaaminen näissä haastavissa valaistusolosuhteissa on jokseenkin ärsyttävää. Sukat ovat oikeasti kirkkaamman väriset, melkeinpä sellaiset joulunpunaiset. Ei ollenkaan ominta värimaailmaa, mutta tämä nyt tuntui malliin sopivalta väriltä ja langalta.

Malli on sopivan simppeli; keskittymistä vaati vain tuo pitsikuvio, jonka oppi ulkoa parin toiston jälkeen. Ohjeessa oli jokunen virhe, mutta en osannut lukea niiden korjauksiakaan ilmeisesti oikein, joten aloitin pitsipaneelin vähän väärin. Ihme kyllä perfektionisti ei jaksanut alkaa purkuhommiin, vaan toisti virheen toiseenkin sukkaan, kun ei se oikeastaan mihinkään näy. Ihan kivat sukat näistä tuli ja tuo pitsikuvio olisi kyllä käyttökelpoinen johonkin muuhunkin kuin sukkiin.

Ohje: Kai-Mei / Cookie A: Suloisimmat Sukat

Lanka: Wollmeise Twin, väri Vamp (WD)

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Vamppi

24 desimaalin tarkkuudella

Kiitos polvisukkakommenteista, sukat on myös mun mielestä tosi kivat! 

Täällä lähti nyt näköjään taas käyntiin sukkabuumi, joten jatkoa seuraa. Muutamat on jo valmiina odottamassa ja uusia ideoita kummasti pulpahtelee sieltä sun täältä. Näihin tämänkertaisiin sain idean, kun mietiskelin jälleen erilaisia raidoitusvaihtoehtoja ja löysin Pii-sukkareseptin. Muuten tein sukat omalla mallilla ylhäältä alas, mutta raidat noudattavat joustimen jälkeen kaavaa pii ja sen 24 desimaalia. Toinen sukka väreiltään peilikuvana.

Muistilappu oli tarpeen.

Lanka: kirsikanpunainen Drops Fabel ja okrankeltainen Hjertegarn Sock Wool

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Pii

Räiskyvät raidat

Oliskohan nyt viimeinkin käynyt niin iloisesti, että onnistuin tekemään napakasti ylhäällä pysyvät polvarit itselleni? Se tahtoo olla ikuinen ongelma, kun on tällaiset hyvin muotoutuneet pohkeet ja vieläpä aika pitkät jalat - sukista tulee yleensä joko liian löysät tai sitten liian lyhyet. Lopputuloksena siis alas nilkkoihin valahtavat sukat. Punaisissa polvareissa oli hyvää yritystä, mutta nekin pysyvät ylhäällä vain sukkahousujen tai vastaavien päällä, eivät paljaassa sääressä. Mutta nyt näyttää ja tuntuu lupaavalta.

Jotenkin siinä arvontaa järjestäessäni ihastuin siihen värikkäämpään Zauberballiin ja melkeinpä toivoin, että saisinkin siitä reippaan väriset sukat itselleni. Ja niinhän siinä kävi! Enkä sitten turvautunutkaan luotettavaan harmaaseen Fabeliin, vaan päädyin mustaan pohjaväriin. Lopputulos on aika lailla sellainen kuin toivoinkin, varsinkin kun nuo värit menivät hauskasti limittäin ihan ilman kohdistamista. Punaiset sävyt samoissa kohdissa, keltaiset ja violetit vuorottelevat.

Mitään tiettyä ohjetta en oikeastaan käyttänyt, vaan tein nämä varpaista aloittaen ja useasti matkan varrella sovittaen omien mittojen mukaan. Kantapää on tehty vähän tämän ranskalaisen tapaan, mutta eri silmukkamäärillä, shadow wrapseja käyttäen ja vahvistettuna, melkein identtisesti yllärisukkien kanssa. Muhkean pohkeen polvisukkien ohjetta vilkuilin, mutta ne on tehty ylhäältä alas ja paksummasta langasta. Jotain samaa näissä on myös Mittatilauspolvareiden kanssa, mutta kantapää on tosiaan vähän erilainen ja varteen tein lisäyksiä tiheämmin ja huomattavasti enemmän. Se kaikkein oleellisin seikka ylhäällä pysymisen kannalta on napattu punaisiin sukkiin käytetystä German Stocking -ohjeesta (tosin eri suuntaan): ennen yläreunan resoria kavensin takana keskellä silmukoita jyrkästi pohkeen muodon mukaisesti. Sitten tein vielä napakkaa resoria sen verran pitkästi, että tarpeen vaatiessa voin taittaa sen kaksinkerroin kuminauhakujaksi. Toivotaan, että sukat pysyvät ylhäällä ilman sitäkin.

Näistä jäi sen verran onnistunut olo, että tekisi melkeinpä mieli tehtailla lisää polvisukkia. Saas nähdä jaksanko, kun onhan noissa muutama silmukka neulottavana.

Ohje: sieltä täältä + omasta päästä varpaista varteen

Lanka: Drops Fabel (100 grammaa mustaa) ja Schoppel-Wolle Zauberball, väri Fuchsienbeet (77 grammaa)

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Syyspolvarit

Mikä ihmeen määrly?

Mummoni neuvoi joskus (luultavasti 1990-luvun alussa), että minun pitäisi käyttää vihreitä ja ruskeita vaatteita, koska silmäni ovat vihreänruskeat. Silloinhan olin tietysti vahvasti eri mieltä, mutta myöhemmin vihreästä tuli lempiväri ja viime vuosina myös ruskea on alkanut miellyttää yhä enemmän. Mummon sanoissa saattoi siis olla jotain perää.

Tiina teki keväällä hauskan näköisen huivin, jonka malli meni heti omaan jonooni. Nyt sitten päätin yhdistää Väiskin vihreää jämää tuohon nättiin ruskeaan vyyhtiin ja tekaista oman rinkulahuivin. Tämähän menee taas sinne nerokkaiden, mutta yksinkertaisten huivien sarjaan: hyvin simppeli kolmio oikeilla ja nurjilla kerroksilla ja loppuun vähän näpertelyä i-cordin kanssa. Tämä oli toinen kerta, kun i-cordia pääsin tekemään, ja nyt opin jopa tykkäämään siitä. Ei lainkaan niin pitkäveteistä näin paksummalla langalla tehtynä.

Nuo rinkulat ovat melkoisen nerokas idea, jota en kyllä itse olisi keksinyt. Huivi kietoutuu varsin näppärästi kaulaan ja kireyttä voi säädellä sen mukaan, kuinka monta kertaa huivin kaulan kiepauttaa ja kuinka monen rinkulan läpi huivin toisen pään pujottaa. Huivin kokoakin voi muuttaa ihan mielensä mukaan. Näitä lisää, kiitos!

Ohje: Clincher (suom. määrly, vanhentunut)

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, kaksi Eiku-väriä (ruskeaa meni 90 grammaa kymmenen rinkulan kokoon)

Puikot: 3,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Määrly

Huiville kaveriksi tein taas yhden Raitulin, mutta nyt leveillä raidoilla. Aluksi värejä oli mukana enemmänkin, mutta sitten harmaa alkoi näyttää liian vaalealta, joten päädyin käyttämään enemmän vihreää kuin olin suunnitellutkaan. Aika kiva tuli tästäkin.

Ohje: Raituli (ilmainen)

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, kaksi Eiku-väriä ja Itämeren jämät

Puikot: resoriin 2,25 mm ja sileään 2,75 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Leveät raidat

Rumpujen pärinää

No niin. Kiitoksia oikein paljon kaikista onnitteluista, kehuista ja muusta kivasta, mitä arvontavastauksissanne kerroitte! Lukijoita on tullut sen sadan päälle jo reippaasti lisää, joten ihan heti seuraavan viidenkympin jälkeen en taida vielä uutta arvontaa järjestää. Tämä oli samalla testi, koska halusin selvittää ihmisten värimieltymyksiä. Jännittävää oli, että kaikki mahdolliset värikombinaatiot saivat vähintään yhden maininnan. Kärkipaikasta kamppailivat syksy & okra, syksy & musta ja syksy & harmaa, mutta alusti asti näistä ensimmäinen oli johdossa ja saikin lopulta selvästi eniten suosiota. Kovin värikkäita olette!

Itse arvonnan suoritin ihan vanhanaikaisesti leikkelemällä nimilistan arpalipukkeiksi ja laittamalla ne hattuun (tai pipoon). Hatusta nousi lappu, jossa luki näin:

 Sukat näissä väreissä saa siis Lilja, joka kommentoi 16.9. seuraavasti:

Mahtavaa! Mukana ollaan. Talvi ja keltainen. :)

Nyt tarvitaan enää kokotiedot, niin pääsen sukkia tekemään. Onnea voittajalle!