Nousee päivä, laskee päivä

Tilanne saattaa olla tuttu muillekin hulluille huivintekijöille: pyöröpuikko on vähän turhan lyhyt, silmukat ovat siinä yhdessä kasassa ja huivin kokoa on vaikea arvioida. Näyttää vieläkin liian pieneltä, vaikka lankametrejä on käytetty jo 700 ja huivi on ollut tekeillä yli puoli vuotta. Niin, värimaailmakin sen ehkä kertoo, että tästä tosiaan piti tulla SYYShuivi. Ei niinkään auringonnousun kuin -laskun värejä.

Ja se koko. Tästähän tuli loppujen lopuksi aika valtava. Ei sillä, että valittaisin, koska isot, kevyet huivit ovat parhaita.

Olen tehnyt tällä samalla mallilla yhden huivin aiemminkin ja ihastuin niin, että halusin toisen. Ehkä jossain vaiheessa kolmannenkin.

Tämän version tein ohjetta ohuemmalla langalla, mutta samalla puikkokoolla. Tarkoitus oli saada raidoista läpikuultavia ja se onnistui kivasti. Muutenkin tein vähän omia sovelluksia: alku ja reunus on tehty samalla värillä ja reunus on kapeampi kuin ohjeessa. Raitoja taisi tulla 25 ja huiville painoa 90 grammaa. Aivan ihana huivi!

Ohje: Daybreak / Stephen West

Lanka: Malabrigo Lace (hieman toista vyyhtiä väriä Sunset) ja Schoppel-Wolle Lace Ball (36 grammaa väriä Gebrannte Mandeln)

Puikot: 3,5 mm bambupyöröt

Ravelryssä: Nousut ja laskut