Kryptoniittia

Piti odottaa muutama viikko sitä hetkeä, että voin vallata talosta yhden huoneen lattian ja levittää uuden huivini sinne asettumaan muotoonsa. Sillä niin jättimäinen tästä huivista tuli, että ei siinä huoneessa juuri mahtunut liikkumaan kuin huivin yli hyppimällä. Torstaina se hetki tuli, kun mies lähti työmatkalle. Huivi on valtava ja aivan mahtava!

Tästä huivimallista näki toki heti, että tiedossa on paljon langanpäiden päättelyä, mutta minkäs teet kun oli pakko saada. (Syytän hieman sitä mallihuivin vihreää väriä.) Huijasin kyllä sen verran, että kuljettelin lankoja reunassa mukana aina, kun se vain oli jotenkin mahdollista ja edes etäisesti järkevää. Vähän tuo yksi reuna sen vuoksi kirraa, mutta kokoa tuli siitä huolimatta niin reippaasti, että tuskinpa tuo haittaa yhtään mitään.

Huivin muoto on jännittävä, mutta tosi helppo toteuttaa. Taitaa eräässä tällä hetkellä hyvinkin suositussa huivimallissa olla aika samanlainen muoto myös. Sekin houkuttelisi, mutta ehkä yksi jättimäinen huivi riittää nyt hetkeksi. Ehkä.

Ohje: My Cryptonite / Melanie Berg

Lanka: harmaa ja violetti Filcolana Arwetta (värit 955 ja 153) sekä vihreä Malabrigo Sock (väri Ivy)

Puikot: 3,5 mm pyöröt

Ravelryssä: Mun Kryptoniitti

 

Uudet hihat

Jos pitäisi nimetä yksi eniten käyttöaikaa ja -kertoja saanut neulottu asuste, olisi vastaus luultavasti ensimmäiset irtohihani. Vajaamittaisten paidanhihojen parina ne ovat olleet ihan parhaat. Yksi vika niissä niissä kuitenkin on: voisivat olla hieman pidemmät. Ja alkaahan tuo käyttökin hihoissa jo näkyä, joten päätin neuloa uudet.

Tällä kertaa lisäsin hihoihin peukaloaukot ja neuloin ne ilman aaltokuvioita värinvaihtokohdissa. Idea näihin on alkujaan saatu Purl Sohon kädenlämmittimistä, mutta en kyllä lopulta vilkaissutkaan ohjetta. Oma reseptini oli tämä: 

- aloitin vaalealla värillä ja (muistaakseni) 70 silmukalla
- väripalkkien korkeus on 35 kerrosta
- uuden värin ensimmäisellä kerroksella kavensin aina kaksi silmukkaa, joten tummassa loppuosassa on yhteensä 62 silmukkaa
- peukaloaukkojen kohdalla neuloin 16 kerrosta edestakaisin niin, että peukaloaukon kummassakin reunassa neuloin kolmella silmukalla ainaoikeaa
- alku- ja loppureunassa on 15 kerrosta joustinta 1 oikein kiertäen, 1 nurin

Tuli hyvät hihat!

Lanka: Holst Garn Noble, Shade Bag nro 6 (vaaleasta tummaan: Linen, Ginger, Redwood, Cider, Chestnut)

Puikot: 2,25 mm pyöröt

Ravelryssä: Noble-hihat 

Lapaslahja

Joskus harvoin sattuu sellaistakin, että lahjapakettiin päätyy jotain muuta kuin villasukat. Nämä lapaset oli ihan pakko neuloa, mutta saajalle sopivaa väriä Tukuwoolia ei ollut juuri sillä hetkellä käsillä, joten nappasin puikoille Väinämöistä. Hyvin passasi sekin tähän malliin. 

Tämä oli mukava malli neuloa ja aika nopeakin, vaikka nurjia silmukoita oli kyllä muutama neulottavana. Apupuikkoa ei "palmikoissa" tarvittu ja mallikerrankin oppi nopeasti ulkoa. Ranneosasta tein pari mallikertaa pidemmän, koska lanka oli vähän ohjeenmukaista ohuempaa. Intialainen peukalokiila oli jo ennestään lemppari ja näköjään se näyttää hauskalta myös nurin neulottuna!

Ohje: Syyskukkia Mittens / Tiina Huhtaniemi (ohje löytyy Laine Magazinen ensimmäisestä numerosta)

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, vajaa puolikas vyyhti Eiku-väriä

Puikot: 2,5 mm pyöröt

Ravelryssä: Keskitalven kukkia