Keskeneräistä ja vähän valmistakin

Nyt on kesäkuun loppu ja minä teen villapaitaa! Ja kyllä se edellinenkin paita etenee aina välillä, tämä uusi nyt vaan halusi heti puikoille ja en ole juuri muuta tehnytkään sen jälkeen, kun tämän eilen aloitin.

Vois nyt vähän paremmin tota pääntietä asetella kuvaa varten...

Juhannuksena kävi niin ikävästi, että onnistuin katkaisemaan ainoan reissussa mukana olleen puikon. Onneksi vasta siinä vaiheessa, kun sukkaparin toinen sukka oli lähes päättelyä vaille valmis. Sain sen siis nyhrättyä loppuun puikontyngällä, mutta loppuaika meni ilman kutimia. Näille sukille löytyi myös ottaja sieltä juhannuskavereiden joukosta. Vähän ovat reilut noihin blokkeihin, toivottavasti eivät jalkoihin.

Lanka: ruskea Fabel ja Schoppel-Wolle Zauberball väreissä Gebrannte Mandeln sekä Schokocreme

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Mantelisuklaa

Symmetriaa

Törmäsin taas kerran kivan näköisiin sukkiin tai oikeastaan tapaan raidoittaa. Etenkin ihastuin erääseen projektiin, jossa oli käytetty liukuvärjättyä lankaa. Pelkkien raitojen takia en kuitenkaan viitsinyt ohjetta ostaa, vaan tein nämä ihan omasta päästäni kuvien perusteella.

Laskeskelin jalkaterään tarvittavien kerrosten määrän aiemmin tehdyistä sukista ja aloitin tällä samalla kerrosmäärällä raidoittamisen varresta alaspäin. Ylimpään ja alimpaan leveään raitaan tuli kahdeksan kerrosta, kantapääraitaan yhdeksän. Tällä metodilla varresta tuli sen verran pitkä, että loin muutaman ylimääräisen silmukan ja kaventelin niitä sitten varressa pois.

Raitalankana käytetty Zauberball käyttäytyi tällä kertaa harvinaisen hyvin, koska sukista tuli lähes peilikuvat ilman mitään värien täsmäämistä. Nämä on tehty jopa eri keriltä ja yhtään lankaa ei ole pätkitty välistä pois. Kantapää nyt taas kerran sekoitti väritystä, toisessa sukassa aika rumastikin, mutta en anna sen haitata. Seuraavaan pariin sitten kantapää yksivärisellä langalla.

Näitä vois kyllä tehdä lisääkin. Joko liukuväristä tai sitten kahdella yksivärisellä raidoittaen. Kerroksiakaan ei tarvitse juuri laskea, aina vaan yksi enemmän tai vähemmän kuin edellisessä raidassa. Näppärää!

Lanka: Marks & Kattens Fame ja Schoppel-Wolle Zauberball (Frische Fische)

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Peilikuva

Hurahdus

Tänään pitäisi neuloa julkisesti, mutta minäpä teen sitä ihan vaan kotona. Päädyin pari iltaa sitten jälleen radikaaliin ratkaisuun ja annoin purkutuomion 1,5 hihaa vaille valmiille raitapaidalle. Ja sitten aloitin saman tien toisen paidan, ihan erivärisestä langasta vaan.

Tämän tekemistä ei malta keskeyttää, koska hurahdin pahasti lankaan, sen turkoosiin, minulle epätyypilliseen väriin, malliin ja sen suunnittelijaan. Ihanaa!

Kantapään kautta

Joskus sitä jumittuu yhteen ajatukseen, ja joskus tuo ajatus saattaa poikia ahaa-elämyksiä. Näin kävi, kun pohdiskelin kantapäätä.

Päähäni pälkähti, että tuo kantapäämalli olisi vielä näppärämpi ja nopeampi tehdä varresta aloitettaviin sukkiin, koska silloin säästyisi silmukoiden poimimiselta. Puikoille päätyi siis ensimmäinen kivalta näyttävä väriyhdistelmä, joka lankalaatikosta tuli vastaan, ja aloin kutoa neljän kerroksen tasaraitoja.

Muuten nämä ovat ihan tavalliset raitasukat, mutta tuo kantapää: sopivalla korkeudella (tässä tapauksessa melkein heti resorin jälkeen) keskellä takana aletaan lisätä silmukoita kolmion muotoon joka toisella kerroksella, kunnes kolmio on riittävän leveä ja korkea (riippuu jalasta ja varsinkin siitä kantapäästä). Näissä sukissa kolmio on 38 silmukan levyinen. Sitten suoritetaan kantapään kääntö; itse tein sen ranskalaisittain, mutta tätä täytyy ehkä vielä kehitellä. Yritin ensin lyhennetyillä kerroksilla, mutta jälki oli rumaa. Niistä ehkä kuitenkin löytyisi paras ratkaisu.

Jatkoin "kääntämistä", kunnes kantalapun leveys oli 26 silmukkaa (= kantapään leveys) ja kudoin sitten pelkkää lappua suoraan eteenpäin kavennellen reunoissa silmukoita joka toisella kerroksella, kunnes olin taas alkuperäisessä silmukkamäärässä. Kantalappu on vielä kehittämisen paikka, koska en ole sen muotoon täysin tyytyväinen, mutta kyllä näistä hyvin istuvat sukat tuli tälläkin metodilla. Etenkin tykkään siitä, että raidat ovat näissä pääosassa ja kantapää piilossa pohjassa. Ja mikä parasta, sain tuon Stepin jämän käytettyä melkein grammalleen loppuun!

Lanka: valkoinen Drops Fabel ja kirjava Austermann Step (väri 219 Ennis)

Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Steppailua

Punaista pikkusiskolle

Kun pikkusisaruksista nuorinkin täyttää jo 20, tuntee itsensä aika vanhaksi. Tänään se päivä joka tapauksessa on tullut vastaan.

Pitkään aikaan en ole tehnyt mitään näin punaista, koska itse en sitä väriä osaa oikein enää käyttää. Toisin kuin pikkusisko. Päätin tehdä lahjaksi huivin, koska arvelin ettei A käytä villasukkia. Enkä olisi ollut koostakaan varma.

Langan ostin jo ajoissa valmiiksi, mutta huivin malli oli pitkään mietinnässä. Sitten kävi ilmi, että säästyisin postikuluilta ja lähettämisen vaivalta, koska äiti ja pikkuveli olivat tulossa Turkuun piipahtamaan. Oli valittava nopeasti valmistuva malli, että ehtisin saada huivin pingotettuakin ajoissa.

Malli löytyikin jo valmiiksi kirjastostani ja oli oikein mukavan leppoisaa neulottavaa, samaan tapaan kuin saman suunnittelijan toinenkin malli. Tällä kertaa latasin suoraan englanninkielisen ohjeen, kun se kerran tuntui viimeksikin helpommalta. Helppoa oli, ja nopeaa. Ja huivista tuli kivan kokoinenkin. Lankaa olisi riittänyt vielä muutamaan reikäkerroksen toistoon, mutta päätin kuitenkin lopettaa yhden ylimääräisen toiston jälkeen. Lankaa jäi jäljelle 7 grammaa.

Toivotaan, että  sisko tykkää ja käyttää. Ja vaikkei tykkäiskään, niin paljon onnea silti!

Ohje: Gravitate / Janina Kallio

Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball, väri Cranberries

Puikot: 3,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Punainen vaate

Bisnestyyliin

Vallan unohdin eilen kertoa, että mulla on täällä 250 kappaleen kasa ihkauusia käyntikortteja, joilla en ehkä tee yhtään mitään. Mutta kun sai ihan ilmaseks, ja kaikki muutkin jne. Jossain blogissa siis bongasin vinkin ja sen jälkeen aika monessa muussakin on näitä kortteja näkynyt. Easyprintin tarjous taitaa olla vielä voimassa, jos joku muukin haluaa ilmaista tavaraa nurkkiin pyörimään.

Tuohon korttiin olisi halutessaan saanut vaikka mitä muutakin tekstiä ja koristetta, mutta halusin pitää homman yksinkertaisena. Kuvaa pystyi myös kivasti muokkaamaan ja venyttämään, joten valitsin siihen näteimmät värit tuosta bannerista. Ehkä täytyy alkaa ripotella näitä lahjojen mukaan tai jos joskus vaikka sais aikaseks jotain myytävääkin, niin niiden matkaanhan nämä on ihan passeleita. Siihen asti pääsevät jonnekin laatikon kätköihin.

Raita ja pitsi ne yhteen sopii

Kesä ja huivit. Ne näyttävät kuuluvan käsityörintamalla erottamattomasti yhteen. Vaikkakin tämä huivi taitaa päätyä enemmän talvikäyttöön, kun tuo alpakka on niin mahdottoman lämmintä. Ja oikeasti aloitin tämän tekemisen jo huhtikuussa, ja sain valmiiksi kuukautta myöhemmin.

Tässä raitojen ja pitsireunan yhdistelmässä on jotain tosi kaunista. Juuri ennen tämän huivin aloittamista sain valmiiksi vähän samantyylisen Cladonian ja muitakin vastaavia malleja on katseltu sillä silmällä. Ja toisaalta myös muita Heidin malleja riittää lempparilistalla jo melkein jonoksi asti. Koskahan näitä kaikkia ihania vaan ehtisi käyttää, sitä en tiedä.

Sovelsin taas ohjetta hieman ja tein lisäykset eri tavalla (koska en halunnut reikiä), käytin pienempiä puikkoja (koska on löysähkö käsiala) ja jätin ylimääräisen langankierron reunassa tekemättä (koska olen opetellut löysäilemään reunassa muutenkin). Raitoja tein muutaman enemmän ja reunakaavion toistin neljästi eli niin monesti kuin kahdesta kerästä harmaata alpakkaa pystyi. 

Väriyhdistelmästä tuli mukavan rauhallinen. Molempia värejä on ehkä saatava lisää varastoon.

Ennen pingotusta huivi oli epäilyttävän pieni mytty, mutta suureni kasteltuna mukavan kokoiseksi. Sitten muutama muistutus itselle: kannattaa katsoa mallikuvia ennen kuin alkaa viritellä nuppineuloja reunaan, ettei tarvitse monta kertaa pingottaa. Valotkin on ihan hyvä sytyttää ennen tätä operaatiota. Ja ennen kaikkea: kannattaisi oikeasti hommata ne paremman pingotusvälineet.

Ohje: Meadow Grass / Heidi Alander (ilmainen ohje)

Lanka: Drops Alpaca, vaalea harmaa (melkein kaksi kerää) ja tumma oliivi (vajaa kerä)

Puikot: 3,5 KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Ruoho laulaa

Hyshys

Blogissa vallitsee hiljaisuus hyshys-juttujen ja muuten vaan keskeneräisten asioiden takia, joten vastaanpa taas yhteen haasteeseen. Tai no, osittain, koska laiskottaa. En siis haasta ketään, enkä kerro enää uudestaan sekalaisia asioita itsestäni, vastailen ainoastaan näihin kysymyksiin. Kiitos, suppis, haasteesta!

1. Minkä asian olet oppinut tänä vuonna?

Varmaan montakin asiaa, mutta jos puhutaan neulomisesta, niin viimeksi pari päivää sitten opettelin tekemään lyhennetyt kerrokset German short rows -tekniikalla. Jostain syystä on aiemmin jäänyt väliin, vaikka sehän oli ihan helppoa ja näyttää yllättävän hyvältä.

2. Mistä tekemästäsi käsityöstä olet erityisen ylpeä?

Voisin vaikka ylpeillä kaikilla Cookie-sukillani sekä tällä peitolla, joka tosin odottaa edelleen niitä viimeisiä kiinteitä silmukoitaan:

3. Mikä on omituisin paikka, jossa olet tehnyt käsitöitä?

Mun mielestä juuri mikään paikka ei ole siihen puuhaan omituinen. Missä tahansa odotustilanteessa on hyvä olla käsityö mukana, samoin vaikkapa puistossa istuskellessa tai pidemmillä matkoilla. Mutta ehkä kummallisia ovat olleet ne hetket, kun olen kutonut sukkaa pimeässä.

4. Mitä toivot loppuvuodelta 2014?

Töitä! Ehkä uutta kotia.

5. Teetkö käsitöitä lahjaksi?

Yleensä, jos jonkun lahjan annan, on se viime hetkellä tehty sukkapari tai sitten joku vähän tarkemmin harkittu juttu. Tämä tosin tarkoittaa, että juhlapäivä pitäisi muistaa hyvissä ajoin. Mutta siis, teen.

6. Miten joku tuntematon ihminen on viimeksi auttanut sinua?

Ei tule mitään mieleen, eli luultavasti se on ollut joku oven aukaisu tai vastaava.

7. Onko olemassa kirja, jonka lukemista hidastelit siksi, että se olisi sitten luettu, etkä saisi enää ensimmäisen lukukerran fiilistä takaisin?

Onhan noita. Joku sukutarina, jonka ei haluaisi päättyvän, sekä useampikin Kjell Westön tai John Irvingin kirja. Noin esimerkiksi.

8. Mitä tarvitset päästäksesi käyntiin aamulla?

Suihkuun pitää päästä ja saada kupillinen kahvia. Mielellään myös leipää, jos vaan pystyn syömään.

9. Jos saat laittaa pitsaan ihan mitä tahansa, mitä pitsasi sisältäisi?

Katkarapuja, vuohenjuustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja. Ja kaikkea muuta kivaa.

10. Mikä on pahin paheesi?

Laiskottelu? Sotkuisuus? Se, että en tee asioita valmiiksi, ennen kuin aloitan uusia.

11. Naapurissasi on liian häiritsevät bileet. Mitä teet?

Luultavasti tuhahtelen itsekseni, mutta en tee asialle mitään.

Asiasta aivan toiseen, tuhahtelen täällä itsekseni myös edelleen jatkuvalle roskapostihäiriköinnille. Tai siis se jatkuu heti, jos sallin anonyymin kommentoinnin. Luetuimmaksi tekstiksi on noussut täysin mystisestä syystä tuo tämänkin viikon kärjessä keikkuva messuteksti, jonka varmaankin jokin robotti on uhrikseen valinnut. Ärsyttävää.