Peittojuttuja

Virkkasin välipalana taas pari palaa peittoon ja mietiskelin samalla näiden tulevaa järjestystä.

Että laittaiskos ne jotenkin väreittäin, vaikka sillei liukuvärjäyksen tapaan, vai ihan sikinsokin? Tai jotenkin ihan muuten? Yksi kulma sinisellä, toinen ruskealla jne?

Ei kylläkään ihan ajankohtaista vielä, kun paloja on suunnilleen 60, mutta pohdinpa nyt kuitenkin.

Koukussa

Täytyy myöntää, että ennen ensimmäistäni en olisi uskonut tekeväni näitä vielä lisää. Mutta kuinkas sitten kävikään...

Näin olen kirjoittanut pari viikkoa sitten projektipäiväkirjaani (kiitos vaan sinne Ankkalammelle ideasta!) ja nyt niitä on yksi lisää.

Toinen Color Affection, tällä kertaa alpakkaisena versiona ja vähän räväkämmällä väriyhdistelmällä. Sama koko, ei omia sovelluksia ohjeeseen.

Reunuksesta tuli tällä kertaa aika kapea, kun ei huvittanut pelkän reunan takia aloittaa toista kerää. Tai ei se nyt ihan niinkään mennyt, koska kerä loppui sopivasti kesken päättelyn, eli muutama metri piti uudesta kerästä kuitenkin ottaa.

Jotain kamalan koukuttavaa tässä mallissa on. Helppo kuin mikä, mutta silti tarpeeksi kiinnostava. Paitsi ehkä ihan lopussa, kun silmukoita on miljoona.

Eiköhän näitä siis lisääkin tule tehtyä, luulen.

Ohje: Color Affection / Veera Välimäki

Lanka: DROPS Alpaca, värit tumma lime, tumma turkoosi ja musta. Limeä meni reilut puolitoista kerää, kahta muuta ihan vähän päälle kerä.

Puikot: 4,0 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Color Affection 2

Huomasin muuten viimeksi merkinneeni puikot aluksi väärin (olin unohtanut mitata?), eli eka huivin tein puoli numeroa isommilla puikoilla. No, eipä tuo niin tarkkaa.

Säilytysasiaa

Totesin tässä sukkatehtaassani, että meidän villasukkakoriin ei mahdu enää yhtään mitään. Niinpä oli ostettava oma laatikko pelkille Cookie-sukille.

Laatikkoon jäi vielä mukavasti tilaa lopuille pareille, vaikka tuosta yksi valmis pari kaksi valmista paria vielä puuttuukin. Se Yksi pari on tällä hetkellä pingottumassa, kun sain eilen vihdoin inspiraation päätellä langat uusimmista sukista, toinen puuttuva (se mukavin) taas lojuu jossain käytön jäljiltä.

Nyt siellä täpötäydessä ja sotkuisessa sukkakorissa näyttää tältä:

Yksi Cookie-pari lisää on tälläkin hetkellä tulossa ja se majailee omassa pussukassaan.

Siis sohvalla näiden muiden kanssa...

Ja sohvan vieressä on se käsityöpussukka, jossa näiden kaikkien kuuluisi olla eikä suinkaan lojumassa pitkin sohvaa.

Vielä suurempana tarkoituksena olisi saada kaikki käsityötarvikkeet ja muu asiaan liittyvä joskus mahtumaan tähän hyllyyn:

Aika pitkällä tämä hitaasti etenevä projekti jo onkin. Jämälankoja on purkeissa hyllyn päällä (no, on niitä tietysti noissa laatikoissakin).

Silmukkamerkkejä löytyy täältä:

Oven takana on sekalaisia asioita.

Kuten ihan itse päällystetty virkkuukoukkuputkilo.

Kirjastoa olen karsinut rankasti.

Lankavarastoja yritän tyhjentää.

Joukossa on myös joskus valmistuneita asioita...

... ja vielä keskeneräisiä projekteja, kuten tämä pussillinen virkattuja palasia.

Karkkisukat

Jos iskee tarve tehdä raitasukat, ne on tehtävä, vaikka olisikin heinäkuu. Näitä karkkiraitaisia sukkia on vilahdellut eri blogeissa aina silloin tällöin ja niiden kutominen on ollut mielessä jo pitkään. Kaivoin sitten esiin mummon lahjoittaman kerän puna-kelta-pinkkiä tico ticoa (oli kuulemma liian ohutta hänelle) ja sini-viher-turkoosia Famea (joka näyttää silmiini ihan samalta kuin vastaava tico tico) ja aloin raidoittaa.

Sukkien mallissa ei ole mitään ihmeellistä. Perussukat 68 silmukalla, kakkosen puikoilla. Neljä kerrosta vuorotellen molemmilta keriltä. Ranskalainen kantapää ja kärkeen nauhakavennus. Ravelry-projektiin.

Aika jännästi meni nuo värit: toisen sukan varren raidoitus täsmää toisen sukan jalkaosan kanssa.

Heilahdus.

Kivat ja nopeat karkkisukat. Lankaa jäi toiseenkin pariin (molempia värejä meni vajaa puolikas kerä), jos vaikka seuraaviin tekis vähän leveämmät raidat.

Harunista

On ehkä jo käynytkin ilmi, että suurin osa tekemistäni töistä tulee ihan omaan käyttööni (lue: valtaamaan käyttämättöminä tilaa vaatehuoneesta ja villasukkakorista). On kuitenkin pari ihmistä, joista varsinkin yhdelle teen silloin tällöin joko lahjaksi tai tilauksesta milloin mitäkin: sukkia, lapasia, villatakkeja, huiveja, yhden palapeitonkin... Tämä hoviasiakkaani innostui muutama viikko sitten nähdessään tämän huivin, minkä seurauksena hän halusi pitsiä myös itselleen. Sopiva lanka löytyi varastoistani ja huivimallikin pienen etsinnän jälkeen. Eikä mikä tahansa malli, vaan jälleen yksi ravelry-suosikki, joka on ollut jonossani jo jonkin aikaa.

Harunistahan tässä tietenkin puhutaan. Täytyy myöntää, että hieman kauhistuin ohjenivaskan paksuutta (15 sivua), kun sain sen tulostettua. Se oli kuitenkin pelkkää hämäystä, sillä selkeistä kaavioista tykkäävänä selvisin tästä aika helpolla. Huivia oli myös helppo suurentaa lisäämällä mallikertoja, minkä teinkin aika ronskilla kädellä.

Ohjeessa sanottiin, että B-kaavio (eli isommat lehdykät) veisi langan määrästä noin puolet. Selailin tästä langasta tehtyjä projekteja sen verran, että totesin vähemmänkin riittävän, joten uskalsin lisäillä lehtikuvioita kunnes lankaa oli jäljellä enää 39 grammaa. Vähän alkoi loppua kohden taas jännittää, varsinkin kun keittiövaakani näyttää välillä ihan mitä sattuu. Tiukoille mentiinkin, sillä lopussa lankaa oli jäljellä 3 grammaa. Se näyttää tältä:

Huh huh, että pelotti. Purkaminen ei nimittäin olisi ollut mikään kovin houkutteleva vaihtoehto, kun tein eilen ensimmäistä kertaa elämässäni i-cord -päättelyä. Siihen meni tuntikausia, ja tuntui, ettei silmukoille loppua näy, mutta reunasta tuli kyllä siisti. Riskillähän tämäkin päättelytapa tuli valittua, koska virkkaamalla lankaa olisi mennyt vähemmän. Jästipää mikä jästipää, mutta nyt olen tyytyväinen, että tämän tavan valitsin. Täytyy varmaan harjoitella i-cordia enemmänkin.

En tehnyt tälle kovin rajua pingotusta, ettei kokoa olisi tullut vielä lisää. En myöskään jaksanut korostaa ihan jokaista reunalenkkiä, eikä siihen olisi kyllä riittänyt nuppineulojakaan...

Suunnitelma siis toteutui ja tein tosiaan juuri niin suuren huivin kuin yhdestä vyyhdistä saa. Jos joku muukin haluaa pelata uhkapeliä langan riittävyyden kanssa, niin voin kertoa tehneeni A-kaavion toistoja neljä ekstrakertaa ohjeessa mainittujen lisäksi. 

Nyt toivotaan, että asiakaskin on huiviinsa tyytyväinen, kun sen käsiinsä saa. Toivottavasti tästä ei tullut liiankin iso.

Ohje: Haruni / Emily Ross (ilmainen ohje)

Lanka: DROPS Lace, väri oliivi. Menekki lähes koko vyyhti.

Puikot: 3,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Vihreä Haruni

Raitojen viemää

Tämä huivi on odottanut puikoille pääsyä jo jonkin aikaa, ja sehän olikin sitten pakko tehdä nopeasti loppuun, kun sain värit valittua. Vähän myöhässä olin tämän kanssa, koska "kaikkihan" on tän huivin jo tehneet. Huvikseni seurailin ravelrystä projektien määriä: niitä oli silmukat luodessani sata vähemmän kuin tänään, reilu viikko sen jälkeen. Huima tahti ja huivien määrä, yli 9500.

Kyseessä on tietenkin Veera Välimäen Color Affection, johon langoiksi valikoitui aika neutraali yhdistelmä lanka-aarteiden joukosta. Olin pyöritellyt jo pitkään noita Wollmeise-vyyhtejä erilaisiksi yhdistelmiksi osaamatta millään päättää, mutta sitten totesin, että näistä saa vielä vaikka toisen huivin laittamalla värit eri järjestykseen. Ja juuri näin kävi: pääväriä meni suunnilleen puoli vyyhtiä, muita vähemmän.

Ensin ajattelin tehdä ohjeen kanssa vähän omia säätöjä, mutta pienen purkamisen jälkeen menin kuitenkin ihan ohjeen mukaan. Hyvä valinta, muuten olisi tullut aika raskas ja iso huivi.

Pingotusta tämä ei kummemmin kaivannut, kun kokoa tuli pelkän kastelun avulla aivan riittävästi. Tykkään myös tuosta kaarevasta yläreunasta, vaikka se vähän kiristääkin.

Vielä pitää miettiä, miten tätä käytetään.

Pituutta on ainakin riittävästi, koska huivi menee monta kertaa kaulan ympäri.

Jännästi alkoi muuten tuo beige Palomino näyttää hyvältä ainakin tässä väriyhdistelmässä. Vyyhtinä se oli aika tylsän näköinen.

Valotusongelmia?

Ohje: Color Affection / Veera Välimäki

Lanka: Wollmeise Pure, värit WD Palomino (MC), Sabrina (C1) ja Im Jahr der Ratte (C2)

Puikot: 4,5 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Raita-addiktio

Enkä saanut vieläkään raidoista tarpeekseni, sillä puikoille hyppäsi eilen jotain tällaista:

Kesken

Täällä on käynnissä operaatio nimeltä Lankavarastojen pienennys. Päätin nimittäin lopettaa lanka-aarteiden säilömisen ja aloittaa niiden "tuhoamisen". Sehän onnistuu esimerkiksi ottamalla puikoille taas kaksi uutta huivia. Tällä kertaa molemmat sentään eivät tule omaan käyttöön.

Raitojen addiktoiva vaikutus jatkuu, samoin pitsin. Jotain valmista on tätä tahtia tulossa ehkä jopa huomenissa tai ainakin tällä viikolla.

Mikä tämä väri nyt onkaan

Sukkia, lisää sukkia! Huivihuumassa pääsi melkein unohtumaan, että mulla oli joku sukkaprojektikin meneillään ja yhdet sukat jopa kesken. Eilen väkersin ne loppuun ja sehän kävikin nopeasti, kun oli hyvä ohje ja ihan paras lanka.

Aluksi tuntui siltä, että yhden koon sukista tulee kuitenkin liian tiukat omiin jalkoihin, mutta hyvin ne näköjään venyivät muotoonsa. Wollmeise-kerän loppusijoituskohteeksi valikoitui siis Cookien In and Out.

Ensimmäiseen sukkaan jäi virheitä, kamalaa! Huomasin nimittäin vähän liian myöhään, että kirjan kaavioissa oli taas pari virhettä, enkä jaksanut alkaa purkuhommiin. Perfektionistia vähän ärsyttää, vaikka eipä ne väärin tehdyt silmukat tuolta mihinkään näy. 

Toinen ärsyttävä asia oli se, että kantapää tehtiin oikeassa sukassa eri tavalla kuin vasemmassa. Ero näkyy omiin silmiin, tuskin muiden. Muuten kaikki menikin ihan sujuvasti, vaikka pienimuotoinen toisen sukan syndrooma meinasikin iskeä. Onneksi sukat ovat keskenään peilikuvat, se piti mielenkiintoa tarpeeksi yllä.

Kuten sanottu, tämä lanka on taattua laatua. Väri on kaunis, varmaan loistaa pimeässä. Sanoisin tätä kuitenkin keltaiseksi, vaikka se on vihreäksi luokiteltu. Jotain siltä väliltä siis. Jostain syystä tulee banaanilimsa mieleen.

Semmoiset sukat. Suosittelen kokeilemaan.

Ohje: In and Out / Cookie A.: sukkia. rakkaudella.

Lanka: Wollmeise Twin, väri Zarte Knospe. Menekki noin 100 grammaa.

Puikot: 2,25 mm KnitPro-pyöröt

Ravelryssä: Keltainen vai vihreä?